Kyselyjen perusteella arkkitehtiopiskelijat kohtaavat häirintää useammin kuin työelämässä toimivat arkkitehdit. Safan opiskelijavastaava Annika Annala pohtii kirjoituksessaan, mitkä rakenteet ja käytännöt altistavat opiskelijoita epäasialliselle kohtelulle.
Safan tänä syksynä toteuttaman yhdenvertaisuuskyselyn mukaan noin joka viides arkkitehtiopiskelija on todistanut opintojen aikana seksuaalista häirintää. Luku laskee hieman, kun kysytään kuinka moni on itse kokenut seksuaalista häirintää opintojen aikana.
Kun samaa kysyttiin työelämässä olevilta arkkitehdeilta vuonna 2023, vain neljä prosenttia vastaajista oli kokenut seksuaalista häirintää. Mistä ero johtuu? Esiintyykö työelämässä vähemmän seksuaalista häirintää ja epäasiallista käytöstä kuin opintojen aikana?
Ero opiskelijoiden ja arkkitehtien välillä voi selittyä monella tavalla. Opintoihin lasketaan kuuluvaksi myös opiskelijatapahtumat. Vaikka tapahtumat ovat nykyisin moninaisempia ja osa tapahtumista on päihteettömiä, on alkoholilla vielä roolinsa opiskelijoiden tapahtumakulttuurissa. Päihteillä ja huonolla käytöksellä on selkeä yhteys, joka saattaa näkyä häirintätapauksissa.
Eroa selittää osaltaan arkkitehtikoulutuksen rakenteet: vain osa opettajista on laitosten vakiohenkilökuntaa ja loput osa-aikaisia tuntiopettajia. Tuntiopettajien ohjaajana ja perehdyttäjänä toimii lähtökohtaisesti kurssin vastuuhenkilö. Työyhteisön pirstaloituminen johtaa siihen, että toimintatavat ovat kurssikohtaisia. Tilaa voi silloin jäädä epäasiallisille tai vanhentuneille tavoille, joita opetushenkilökunnan voi olla hankala tunnistaa.
Yliopisto-opettajille ei ole tarjolla riittävästi pedagogista tukea. Ulospäin näyttää myös siltä, että opetushenkilökunnan harjoittaman häirinnän seuraukset riippuvat henkilön asemasta yliopistohierarkiassa.
Arkkitehtitutkinnon rakenteen ja opiskelijoiden vaihtuvuuden vuoksi yliopistoyhteisö on lyhytmuistinen. Opiskelijat saattavat varoittaa toisiaan epäasiallisesta käytöksestä, ilman tietoa siitä, onko ylilyönteihin reagoitu tai onko niistä koitunut seuraamuksia.
Kyselyn huolestuttavimpia tuloksia oli se, etteivät monet vastaajat tienneet miten toimia jos kohtaisivat epäasiallista käytöstä.
Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin opetushenkilökunnan puheesta tunnistettuja rasistisia tai syrjiviä asenteita. Toivottavasti opiskelijoilla on turvallinen olo nostaa aiheita esiin ja opettajat kykenevät käymään aiheesta asiallista keskustelua sekä vastaanottamaan palautetta opetuksestaan.
Kyselyn huolestuttavimpia tuloksia oli se, etteivät monet vastaajat tienneet miten toimia jos kohtaisivat epäasiallista käytöstä työssä tai opetuksen aikana. Opiskelijatapahtumat esiintyivät kuitenkin edukseen: 61 prosentille vastaajista oli selvää mitä tehdä jos kokisi häirintää opiskelijatapahtuman aikana.
Opiskelijatapahtumia onkin kehitetty moninaisemmiksi ja tapahtumien ongelmakohtia on pyritty aktiivisesti korjaamaan. Tapahtumissa ei esimerkiksi painosteta päihteiden käyttöön, ja ylioppilaskunnilla on omat häirintäyhdyshenkilöt ja sekä turvallisemman tilan periaatteet.
Vain neljäsosa vastaajista tiesi, miten toimia jos kohtaisi epäasiallista käytöstä opetuksen aikana. Luku laskee hieman kysyttäessä työpaikalla kohdatusta epäasiallisesta käytöksestä. Tässä on selkeä muutoksen paikka: opetuksen tarjoajat ja rekrytoijat voivat pienilläkin teoilla parantaa epäasialliseen käytökseen puuttumista.
Ratkaisujen lisäksi on tärkeää pureutua juurisyihin. Sitä opiskelijaliikkeet ovat tehneet jo vuosia ja työ jatkuu. Toivottavasti liikehdintä yhdenvertaisemman arkkitehtiyhteisön puolesta ei lopu. Kyselyn tuloksista voimme saada konkreettisia ideoita aiheen käsittelyyn.
Safan opiskelijavastaavan tavoitat sähköpostilla opiskelijavastaava@safa.fi ja puhelimitse numerosta 050 566 9922.