Eko-Safan puheenjohtaja Juha Päätalo: “Aika moni arkkitehti kokee ahdistusta siitä, että työskentelee alalla, joka saa aikaan niin isoja hiilijalanjälkiä”

Juha Päätalo, 55, on Eko-Safan puheenjohtaja ja Safan hallituksen jäsen. Hän työskentelee Museovirastolla projektitutkijana vanhojen talojen korjaus­korttien toimittajana sekä omassa arkkitehtitoimistossaan.

Työskentelit aiemmin Saksassa formuloihin erikoistuneena toimittajana. Miten sinusta tuli ekologiseen rakentamiseen keskittynyt arkkitehti?

Aloimme 2000-luvun alussa suunnitella puolisoni kanssa taloa vanhempieni tontille Tampereelle, joko kesäpaikaksi tai pysyvämpään oleskeluun. Voi kuulostaa ristiriitaiselta formulatoimittajan sanomana, mutta olin jo tuolloin kiinnostunut ilmasto- ja energia-asioista.

Saksassa puhuttiin tuolloin paljon passiivitaloista, mutta Suomessa juuri kukaan ei tuntunut tietävän niistä. Päädyin itse kouluttautumaan passiivitaloneuvojaksi. Näin että siinä voisi olla ainesta isommalle uramuutokselle, koska maailma tarvitsee ekologista rakentamista. En kuitenkaan heti kehdannut pyrkiä opiskelemaan arkki­tehtuuria, kun olin mielestäni ollut koulussa niin huono piirtämään.

Vihdoin vuonna 2010 aloitin arkkitehtuurin opinnot Münchenissä ja valmistuin 2016. Suomeen muutimme vuonna 2020. Siinä välissä olin rakentanut taloamme, jonka ehdin suunnitella pariin kertaan uudelleen opintojen aikana. Ihan opintojen alussa olin yhden kesän Itävallassa tekemässä esivalmistettuja massiivisaviseiniä, jolloin löysin saven materiaalina.

Sellainen polku johti tähän ammattiin.

Eko-Safa on Safan suurin alaosasto. Mistä uskot sen johtuvan?

Ekologiset kysymykset ovat arkkitehdeille aidosti tärkeitä. Itselleni Eko-Safassa toimiminen on myös osa ilmastoahdistuksen kanssa elämistä. Se helpottaa, kun tekee edes jotain. Yksittäinen ihminen ei voi hirveästi muuttaa asioita, mutta alaosaston ääni kantaa kauemmas. Vuosien varrella Eko-Safasta on tullut eräänlainen tavaramerkki.

Aika moni muukin arkkitehti kokee ahdistusta siitä, että työskentelee alalla, joka saa aikaan niin isoja hiilijalanjälkiä. Meidän olisi pitänyt jo eilen tehdä asiat toisin, se tässä tuottaa tuskaa.

Eko-Safassa olemme viime vuosina järjestäneet muun muassa hiililaskenta­seminaarin, savirakentamiskursseja ja Kestävä talo -seminaaria Tampereen arkki­tehtuuri- ja designviikkojen yhteydessä sekä useita ekskursioita. Eko-Safan kestävän rakentamisen podcastit ovat olleet iso juttu myös.

Luonnon monimuotoisuuden valitseminen Safan vuoden teemaksi oli Eko-Safan ehdotus. Tekovalikoimamme on aika pieni, mutta voimme olla äänitorvi, joka nostaa tärkeitä asioita esiin.

Luonnon monimuotoisuuden valitseminen Safan vuoden teemaksi oli Eko-Safan ehdotus.

Millaisena näet kestävän rakentamisen tulevaisuuden?

Energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen jälkeen seuraava iso juttu on varmasti luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Haasteena on, että arkkitehteina meillä ei ole siitä vielä tietotaitoa, mutta meidän on silti osallistuttava ongelman ratkaisemiseen merkittävällä tavalla.

Lisäksi luonnonmukaisuuden ja paikallisuuden merkitys ja markkinaosuus rakentamisessa tulevat varmasti kasvamaan.

Haastattelu on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 4/23.