Uhka vai mahdollisuus – arkkitehdit suhtautuvat tekoälyyn kaksijakoisesti
Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) ja Arkkitehtitoimistojen liiton (ATL) tekemän kyselyn mukaan tekoäly nähdään arkkitehtialalla välttämättömänä kilpailuvalttina, mutta toisaalta uhkana koko ammatin arvostukselle. Toistaiseksi tekoälyn hyödyntäminen alalla on varovaista, ja selkeät pelisäännöt puuttuvat useimmilta.
Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) ja Arkkitehtitoimistojen liiton (ATL) maaliskuiseen kyselyyn vastasi 81 jäsentä, joista 54 prosenttia oli palkansaajia ja vajaa puolet yrittäjiä.
Tekoälyn hyödyntäminen on arkkitehtialalla vielä nuorta. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä vajaa puolet on hyödyntänyt sitä alle kaksi vuotta ja vain kuudesosa yli kaksi vuotta.
Käytössä painottuvat maksuttomat palvelut, joskin puolet yrityksistä on ottanut käyttöön myös maksullisia työkaluja. Yleisintä käyttö on projektien visualisointi luonnos- ja ideointivaiheessa. Osa hyödyntää tekoälyä myös tekstinkäsittelyssä, tiedonhaussa ja hallinnossa.
Lähes puolet kaikista vastaajista arvioi, että tekoälyä hyödyntämätön yritys ei ole kilpailukykyinen viiden vuoden päästä.
Kolmannes yrittäjistä kokee toistaiseksi saaneensa tekoälyn käytöstä kilpailuetua ja vain kuusi prosenttia vastanneista kertoi tekoälyn vaikuttaneen yrityksensä palvelutarjontaan tai hinnoitteluun.
Sekä yrittäjät että palkansaajat uskovat kuitenkin tekoälyn parantavan palveluita ja kasvattavan tuottavuutta tulevaisuudessa. Yrittäjävastaajista peräti 60 prosenttia arvioi tekoälyn korvaavan ihmistyövoimaa tai muuttavan toimenkuvia tulevaisuudessa.
Pelisäännöt tekoälyn käytölle puuttuvat toistaiseksi useimmilta, ja kouluttautuminen tekoälyn käyttöön on melko vähäistä molemmissa ryhmissä (palkansaajat 32 %, yrittäjät 27 %).
Rapautuuko ammattikunnan arvostus?
Uhkakuvat ovat konkreettisia. Jos kuka tahansa voi tuottaa visuaalisesti näyttävää materiaalia, rapautuuko tilaajien luottamus arkkitehdin työhön? Entä kiristyykö kilpailu epäterveelle tasolle, kun teknologian oletetaan vaikuttavan hinnoitteluun?
Vastauksissa nousee esiin myös huoli siitä, että rakennusliikkeet, insinööritoimistot tai urakoitsijat alkavat tuottaa arkkitehtisuunnitelmia tekoälyllä. Vastaajat pohtivat, miten käy rakennetun ympäristön laadulle, jos luova prosessi ulkoistetaan matemaattisille malleille.
Tekoälyn käyttö voi hankaloittaa nuorten arkkitehtien pääsyä kiinni töihin. Kun tekoäly hoitaa rutiinit, aloittelevien arkkitehtien mahdollisuus kartuttaa käytännön osaamista kapenee. Tekoälyn käyttö avaa myös ratkaisemattomia kysymyksiä vastuusta, tietoturvasta ja tekijänoikeuksista.
Uhkien rinnalla tekoäly nähdään kuitenkin hyödyllisenä apulaisena, joka vapauttaa arkkitehdin keskittymään olennaiseen. Optimistisimmissa vastauksissa sen uskotaan lyhentävän työviikkoja ja tekevän työstä mielekkäämpää.
Konkreettisia toiveita ovat muun muassa tuki kustannusten, energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen laskentaan sekä apu kansainvälistymiseen ja esimerkiksi eri maiden rakennusmääräysten tulkintaan.
Taustatietoja:
- vastaajista 54% palkansaajia
- palkansaajista 38% työskentelee yksityisellä sektorilla ja 16% julkisella sektorilla
- vastaajista 42% yrittäjiä/yrityksen osakkaita (loput 4% muita)
- yrittäjävastaajista yli 70 % työskentelee pienehköissä max. 10 hengen yrityksessä
Linkki pitempään juttuun ATL:n sivuilla.