Vuonna 1956 perustetun Rakennustaiteen museon kokoelmien syntylähde oli Arkkitehti-lehden kuva-arkisto. Safan puheenjohtaja Asko Takala kirjoittaa museon monivaiheisesta matkasta, Puistokadun puutalosta vuonna 2030 valmistuvaan maamerkkiin.
Olen seurannut AD-museon syntyvaiheita pitkään, jo toimiessani Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen hallituksen puheenjohtajana.
Kun aloitin arkkitehtuuriopintoni kauan sitten, olin täysi noviisi. En tuntenut yhtäkään arkkitehtia ja pukeuduinkin väärin – punaiseen urheilupusakkaan.
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana pääsin muutamana viikonloppuna näyttelyvahdiksi Puistokadulle silloiseen Rakennustaiteen museoon. Vanhan puutalon ullakon sopukat symboloivat mielessäni arkkitehtuurin monia ulottuvuuksia ja museon historiaa.
Museo on alusta alkaen luottanut kuvan voimaan, kuten juuri ratkeneessa kilpailussakin. Museon kokoelmien syntylähde oli Arkkitehti-lehden kuva-arkisto, jonka Suomen Arkkitehtiliitto perusti vuonna 1949.
Vuonna 1956 perustettu Rakennustaiteen museo on perimätiedon mukaan maailman toiseksi vanhin arkkitehtuurimuseo, tai vähintäänkin yksi vanhimpia arkkitehtuuriin keskittyviä museoita.
Museo järjesti näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Sen toimintaan kuului suomalaisen arkkitehtuurin kokoelman ylläpitäminen, arkiston ja kirjaston ylläpito, tutkimus, julkaiseminen ja tietopalvelut, joita myös suunnittelevat arkkitehdit käyttävät ja tarvitsevat edelleen.
Arkkitehdit ovat luovuttaneet arkistojaan museolle korvauksetta alusta asti. Näin museolle on syntynyt ainutlaatuinen kokoelma arkkitehtuuridokumentteja. Vain Aallon arkkitehtuuri on omassa museossaan. Museon viimeisimpiä tunnettuja lahjoituksia taitavat olla Juha Leiviskän piirustukset.
Museo on alusta alkaen luottanut kuvan voimaan, kuten juuri ratkeneessa kilpailussakin.
Museo vaihtoi nimensä Arkkitehtuurimuseoksi vuonna 2012. Se toimi arkkitehtuurin valtakunnallisena vastuumuseona vuoteen viime vuoteen asti, kunnes sulautui osaksi Arkkitehtuuri- ja designmuseota viime vuoden alussa.
Suomen Arkkitehtiliitto juhlii ensi vuonna arkkitehtuurikilpailujen 150-vuotista historiaa. Aivan ensimmäinen kilpailu käytiin Suomen Pankin rakennuksesta vuonna 1876. Sitä seurasivat kirurgisen sairaalan (vuonna 1877, AD-museon takana olevan puiston toisella reunalla), Johanneksen kirkon (vuonna 1878, näkyy AD-kilpailun perspektiivikuvissa) ja Säätytalon (vuonna 1889, vastapäätä Suomen pankkia) kilpailut.
AD-museon kilpailun valmistelu ja läpivienti on ollut perusteellista, monipuolista ja vaativaa. Odotuksia on kirittänyt myös paikka, kansallismaisema.
Konventioiden muuttaminen rakentavasti onnistuu vain niihin perehtymällä, muutoin saattaa rikkoa jotain peruuttamattomalla tavalla.
Kaikessa uuden luomisessa, myös rakennetun ympäristön kehittämisessä, konventioiden muuttaminen rakentavasti onnistuu vain niihin perehtymällä, muutoin saattaa rikkoa jotain peruuttamattomalla tavalla.
Uskon, että Arkkitehtuuri ja Designmuseo, niin tuleva rakennus kuin toiminta, tulee antamaan mahdollisuuden mahdollisimman monille avartaa ja kehittää arkkitehtuuri- ja muotoilutietämystä.
Onnittelut voittajille, palkituille ja palkitsijoille sekä kaikille museohankkeen valmisteluun osallistuneille ja mahdollistaneille henkilöille kuluneen kahdeksan vuoden aikana.
Asko Takala
puheenjohtaja, Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA)
Kirjoitus on tiivistelmä Asko Takalan puheesta AD-museon palkintoillallisella 11.9.2025.