Uuden rakentamislain mukaan rakennushankkeelta edellytetään jatkossa ilmastoselvitystä ja materiaaliselostetta. Laki astuu voimaan jo reilun vuoden päästä, joten lakia tarkentavan asetuksen valmistelulla alkaa olla kiire.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa rakentamisen vähähiilisyyden varmistaminen on keskeistä, koska jopa puolet vuosittain kulutettavista raaka-aineista käytetään rakentamisessa ja kolmasosa Suomen päästöistä aiheutuu rakennetusta ympäristöstä. On tärkeää, että Suomi on eturintamassa valmistelemassa tähän liittyvää lainsäädäntöä ja muuta ohjausta.
Nyt työn alla on asetus ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta.
Vuoden 2025 alussa voimaan astuvan uuden rakentamislain mukaan uutta rakennusta tai laajamittaista korjausta suunniteltaessa pääsuunnittelijan, rakennesuunnittelijan ja erityissuunnittelijan tehtäviin kuuluu omalta osaltaan ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatiminen.
Niihin liittyvää asetusta on valmisteltu ympäristöministeriössä kesästä lähtien, mutta työ on tällä hetkellä jäissä, koska rakentamislakiin ollaan tekemässä muutoksia. Rakennusten vähähiilisyyttä ja elinkaariominaisuuksia koskevista pykälistä aiotaan esimerkiksi poistaa vaatimus laatia ilmastoselvitys ja materiaaliseloste pientaloista ja korjauksista.
Ilmastoselvitys koostuu hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä. Hiilijalanjälkeen lasketaan rakennuksen koko elinkaaren aikana aiheuttamat ilmastohaitat. Se on ikään kuin rakennuksen elinkaaren eri vaiheiden päästöjen summa, johon sisältyy muun muassa rakennusmateriaalien tuotanto ja kuljetus, jätteenkäsittely, työmaavaihe ja käyttöenergia. Laajamittaisesti korjattavasta rakennuksesta arvioidaan ainoastaan se alue, jota korjaus koskee.
Hiilikädenjälki taas käsittää mahdolliset hankkeessa syntyvät ilmastohyödyt, joita ei ilman sitä syntyisi. Nämä voivat liittyä esimerkiksi tuotteiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, pitkäaikaisiin hiilivarastoihin tai ylimääräiseen uusiutuvaan energiaan.
Rakennusten energiatehokkuuden parantuessa rakennusmateriaalien merkitys vähähiilisyydessä korostuu jatkossa yhä enemmän. Materiaaliseloste on luettelo rakennuksessa ja rakennuspaikalla käytetyistä materiaaleista ja niiden määristä. Siitä on käytävä ilmi myös uudelleenkäytettyjen, muualta ylijääneiden ja kierrätettyjen materiaalien määrät. Korjausrakentamisessa tämä koskee vain korjausvaiheessa lisättyjä rakennusmateriaaleja ja -osia.
Vähähiilisyyslaskelmat eivät voi olla rakentamislupavaiheessa kovin tarkat, koska lopullisista materiaaleista ei välttämättä ole vielä tietoa. Rakennuksen todellinen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki selviävät vasta, kun rakennus on valmis. Siksi onkin tärkeää, että laskelmat päivitetään totuuden mukaiseksi rakennuksen valmistuttua, jotta ilmastoselvityksellä ja materiaaliselosteella ei vain luvata jotain, vaan se myös toteutetaan.
Toisaalta suurimmat hiilipäästöt aiheutuvat runkomateriaalista ja perustuksista, jotka ovat rakennuslupavaiheessa jo selvillä. Laskennassa voi käyttää yleisluontoisia tietoja, jotka löytyvät Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä kansallisesta päästötietokannasta, tai yrityksiltä saatuja tarkempia arvoja.
Laskenta ei siis ole mitenkään ylivoimainen tehtävä, ja arkkitehti saa siitä lisää laskutettavaa projekteihinsa. Suunnittelijoiden on joka tapauksessa sisäistettävä vähähiilisyyden osatekijät osaksi omaa työtään.
Muut Pohjoismaat ovat jo ottaneet ilmastoselvityksen käyttöön.
EU:ssa ollaan uusimassa sekä energiatehokkuusdirektiiviä että rakennustuoteasetusta, jossa otettaisiin myös rakennusosien ja -materiaalien kierrätys entistä paremmin huomioon. Jos Suomi haluaa vaikuttaa siihen, mihin muotoon näitä muutetaan, meidän pitää olla etulinjassa myös oman lainsäädäntömme ja asetustemme kanssa, jotta omat erityisvaatimuksemme tulevat huomioiduiksi.
Pohjoismaat tavoittelevat edelläkävijyyttä rakentamisen vähähiilisyydessä ja kiertotaloudessa. Muut Pohjoismaat Islantia lukuun ottamatta ovat jo ottaneet ilmastoselvityksen käyttöön. Lain mukaan se on Suomessakin pakollinen jo reilun vuoden päästä, joten asetuksen valmistelu olisi tärkeää saada kiireesti vauhtiin.
Kirjoittaja on Suomen Arkkitehtiliiton erityisasiantuntija.