Keskustelua: Opiskelijoiden toimeentulo vaikuttaa korkeakoulujen rahoitukseen
Yliopistojen tuloskeskeinen rahoitusmalli sitoo niiden rahoituksen suoraan opiskelijoiden kykyyn valmistua ajallaan, kirjoittavat arkkitehtiopiskelijat Mai Multimäki ja Pihla Tammisto.
Suomen korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa on viime aikoina osoitettu mieltä pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen leikkauksia vastaan.
Esimerkiksi Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto ja Oulun yliopisto, joissa on mahdollista opiskella arkkitehdiksi, ovat olleet mukana kansallisessa ilmiössä. Orpon hallituksen leikkauslistalla ovat opiskelijoiden toimeentulon heikentäminen ja kansainvälisten opiskelijoiden maassaoloehtojen kiristäminen.
Samaan aikaan kun opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään, yliopistojen tuloskeskeinen rahoitusmalli sitoo niiden rahoituksen suoraan opiskelijoiden kykyyn valmistua ajallaan. Leikkaukset ja valmistumispaine vaikuttavat opiskeluun ja opetukseen.
Kelan tilastojen mukaan opintorahan ostovoima on heikentynyt 1990-luvun alusta lähtien. Opintorahan ja opintolainan yhteenlaskettu arvo suhteessa yleiseen ansiotasoon on laskenut 1970-luvulta saakka. Tällä hallituskaudella opiskelijoiden toimeentulo kiristyy entisestään. Opintorahan indeksikorotukset jäädytetään ja asumistuesta leikataan, mikä tarkoittaa helsinkiläiselle opiskelijalle noin 70 euron leikkausta kuukaudessa, kun tällä hetkellä asumistuen enimmäismäärä Helsingissä on noin 465 euroa kuukaudessa.
Luvassa on lisäksi opintotuen kokonaisremontti, mikä tuskin ainakaan toimeentuloa helpottaa. Käytännössä asumistuki ja opintoraha kuluvat monella opiskelijalla kokonaan asumiseen, ja opiskelijat rahoittavat muut elinkustannuksensa työssäkäynnillä tai opintolainalla.
Opintoraha on tällä hetkellä vajaat 280 euroa kuukaudessa, ja opintolainan määrä nousee 850 euroon kuukaudessa vuonna 2024. Lainan nostamiseen liittyy kuitenkin ongelmia, eikä se ratkaise kaikkien toimeentuloa. Laina on sidottu opintorahaan, joten laina loppuu, kun tukikuukaudet loppuvat.
Nykytilanteessa korkojen nousu ja rakennusalan synkkenevät työllisyysnäkymät vaikuttavat arkkitehtiopiskelijoiden halukkuuteen nostaa lainaa. Tällöin yhä useampi opiskelija valitsee työnteon opintojen ohella, mikä hidastaa opintojen etenemistä.
Tavoiteaika yliopisto-opinnoista valmistumiselle on viisi vuotta. Kandidaatintutkinto tulisi suorittaa kolmessa vuodessa ja maisterintutkinto kahdessa vuodessa. Eri alojen valmistumisajat vaihtelevat opintojen vaativuuden mukaan, ja harva arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin opiskelija pystyy valmistumaan tavoiteajassa. Mikäli valmistuminen viivästyy yli vuodella, korkeakoulu menettää kolmasosan opiskelijan valmistumisesta saatavasta rahasta. Esimerkiksi vuosina 2019–2021 Aallosta valmistui vuosittain keskimäärin 79 arkkitehtia, joista yksi valmistui määräajassa ja yhdeksän 5–6 vuodessa.
Mikäli valmistuminen viivästyy yli vuodella, korkeakoulu menettää kolmasosan opiskelijan valmistumisesta saatavasta rahasta.
Koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus on Suomessa sidottu yksilöiden suorituskykyyn. Kun opiskelijoita patistetaan töihin toimeentuloa heikentämällä, ei se ainakaan suorituskykyä ja valmistumista nopeuta. Tämä vaikuttaa suoraan opetuksen saamaan rahoitukseen, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, minkä tasoista koulutusta yliopistojen on mahdollista tarjota tuleville arkkitehdeille, maisema-arkkitehdeille ja sisustusarkkitehdeille. Tällä on seurauksia sille, millä eväillä siirrytään työelämään tulevaisuudessa.
Tukileikkausten lisäksi keskustelua on herättänyt myös kansainvälisten opiskelijoiden asema. Tällä hetkellä vastavalmistuneilla EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleilla arkkitehdeilla on kuusi kuukautta aikaa työllistyä. Vastaisuudessa aikaa olisi vain kolme kuukautta, minkä jälkeen olisi poistuttava maasta.
Yliopistojen johto ja opiskelijat ovat muodostaneet yhteistä rintamaa leikkauksia ja kansainvälisten opiskelijoiden maassaoloehtojen kiristämistä vastaan. Tukea on saatu yliopistojen puolelta mahdollisesti siksi, että yliopistojen johdossa ymmärretään toimeentulon heikentämisen heijastusvaikutukset yliopistojen rahoitukseen.
On yliopistojen ja työelämän etu, että opiskelijat pärjäävät. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa laadukkaasti koulutettuja osaajia. Hallituksen kaavailema taloudellinen suunta ei tue tällaista tulevaisuutta.
Mai Multimäki ja Pihla Tammisto
Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoita
Kirjoitus on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 5/23.