Liiton uudet tilat sijaitsevat entisessä Osuustukkuliikkeen pääkonttorissa Sörnäisten Hämeentiellä. Vuonna 1933 valmistunut rakennus on Väinö Vähäkallion, Georg Jägerroosin ja Antero Pernajan suunnittelema.
Safa on syyskuun alusta lähtien toiminut uusissa tiloissa Hämeentie 19:ssä. Vuonna 1933 Osuustukkukauppa OTK:n pääkonttoriksi valmistuneessa rakennuksessa pitää nykyisin majaansa vaihteleva joukko vuokralaisia, mutta talosta löytyy runsaasti viitteitä sen pitkästä historiasta osuusliikkeen tukikohtana.
Monumentaalinen pääkonttori oli näyttävin osa OTK:n tehdaskorttelia, jonka uudistamiseksi yhtiö teetti vuonna 1926 kokonaissuunnitelman arkkitehti Väinö Vähäkalliolla. Sen pohjalta rakennettiin muun muassa keskusvarasto (1927), margariinitehdas (1930), mylly (1935), vaatetustehdas (1938) sekä teknokemiallinen tehdas ja kahvipaahtimo (1942).
Rakennukset suunniteltiin pääosin Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosastolla Vähäkallion ja Georg Jägerroosin johdolla. Kunnianhimoinen suunnitelma jäi kuitenkin torsoksi, kuten kävi Vähäkallion Elannon omistamaan naapurikortteliin aiemmin tekemälle projektille.
Pääkonttorin mieleenpainuvin osa on yhdeksänkerroksinen torni, jossa sijaitsi alun perin myymälöitä, toimistosali, johtajiston huoneet, teknillinen osasto, hallintoneuvoston kokoussali ja kemiallinen laboratorio.
Hämeentien suuntainen matalampi siipi, jonka toisessa kerroksessa Safan tilat nyt ovat, oli alkuun Vakuutusyhtiö Kansan käytössä. Sisätilojen arvokkaat materiaalit ja huolitellut yksityiskohdat – luonnonkivi- ja puuverhoukset, kumi- ja mosaiikkibetonilattiat, kiiltomaalatut katot, kromatut käsijohteet – kertovat kasvavan osuusliikkeen halusta korostaa mahtiaan, samoin kuin Gunnar Finnen veistos sisäänkäynnin edustalla, Bruno Tuukkasen koristemaalaukset, Greta Skogsterin kudontatyöt ja muut taideteokset.
Hämeentie 19, sisäänkäyntiaula. Kuva: Antilooppi
OTK:n pääkonttorin suunnittelu osui arkkitehtuurin murroskauteen, jolloin nuorten funktionalistien ja traditionaalisempaa arkkitehtuuria kannattavan vanhemman polven välillä käytiin kipakkaa sananvaihtoa arkkitehtuurin keinoista ja tavoitteista.
Pääkonttorin voi ajatella näiden kahden näkemyksen synteesiksi: Pyöreäpäätteinen torni nauhaikkunoineen vie ajatukset manner-Euroopan liiketaloihin, erityisesti Erich Mendelsohnin vuonna 1928 valmistuneeseen Schocken-tavarataloon Stuttgartissa. Toisaalta aulat ja portaikot eivät jää monumentaalisuudessaan paljoa jälkeen pari vuotta aiemmin valmistuneesta Eduskuntatalosta, ja yksityiskohdissa sekoittuvat vapaasti klassismin, art decon ja funktionalismin aiheet.
Kaksijakoinen luonne selittynee ainakin osittain Vähäkallion ja rakennuksen suunnittelusta päävastuun kantaneiden Jägerroosin ja Antero Pernajan näkemyseroilla.
Pääkonttorissa otettiin käyttöön monia uusia materiaaleja ja teknisiä ratkaisuja, joista huomiota herättävin on julkisivujen hohtava alumiinilistoitus – Vähäkallion tuotantoa tutkineen professori Aino Niskasen mukaan kyseessä on varhaisin esimerkki materiaalin käytöstä suomalaisessa arkkitehtuurissa. Listoihin kiinnitetyt neonputket pelkistivät sommitelman pimeällä dynaamisiksi valoviivoiksi ja kaariksi.
Toimistokerroksissa elementtirakenteiset väliseinät helpottivat tilamuutoksia, samoin kuin tiheä ikkunajako ja talotekniikan asennukset. Henkilöliikennettä varten talossa oli – edelleen käytössä oleva – paternosterhissi, pikahissi ja tavallinen henkilöhissi, postin ja asiakirjojen kuljetusta varten kaksi kirjehissiä.
Hämeentie 19, 3. kerroksen kokoustila. Kuva: Antilooppi
Nykyisin OTK:n kortteli on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ”Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen”. Itse pääkonttori on suojeltu asemakaavalla, joka kattaa julkisivujen ohella pääportaikon ja sisäänkäyntiaulan. Ne ovatkin säilyneet pitkälti alkuperäisessä asussaan.
Safan käytössä olevat toimistotilat ovat kokeneet enemmän muutoksia, mutta sielläkin voi yhä aistia 1930-luvun alun puhdaspiirteisen tunnelman. Tätä henkeä pyrittiin vaalimaan, kun tilat remontoitiin käyttöömme JKMM Arkkitehtien suunnitelmien pohjalta.
Kuten Safan edellisessä osoitteessa Malminkadulla, saman käytävän varrelta löytyvät myös Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL. Arkkitehtiuutisten lukijat ovat lämpimästi tervetulleita kolmikon yhteisiin tupaantuliaisiin Hämeentielle 16. marraskuuta.