Uusi rakentamislaki ja alueidenkäytön digitaalisuus eduskuntaan – kokonaisuuden jako kahtia ongelmallista

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kertoi 22.3. järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että eduskuntaan tullaan viemään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä, ja laki tulisi voimaan 1.1.2024.

”Maankäyttö- ja rakennuslaki muodostaa kokonaisuuden, jonka jakaminen kahtia ei lähtökohtaisesti kuulosta hyvältä ratkaisulta. Rakentamislain uudet pykälät on muotoiltu osaksi kokonaisuudistusta, jossa alueidenkäyttö, maapolitiikka sekä rakentamisen ohjaus ja luvitus liittyvät kaikki toisiinsa monin tavoin. Laissa on monia pykäliä, jotka koskevat sekä alueidenkäyttöä että rakentamista. Haasteena on niiden sovittaminen kahteen eri lakiin ja kahden lain synkronointi tulevaisuudessa. Ministeriön päätös kertoo siitä, kuinka raskaaksi kokonaisuuden uudistaminen on osoittautunut”, Safan erityisasiantuntija Heini Korpelainen kommentoi päätöstä.

Rakentamisluvan kaksivaiheisuudesta luovutaan

Nyt eteenpäin vietävä rakentamislaki edistää ympäristöministeriön tiedotteen mukaan erityisesti kestävää rakentamista ja rakentamisen digitalisaatiota.

Rakentamislaissa annettaisiin uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulisivat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla ja lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Rakentamisen lupakynnys nousisi siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunan voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Ympäristöministeriö korostaa, että silloinkin rakentamisessa on noudatettava muita rakentamisen määräyksiä eikä rakentamisoikeutta saa ylittää.

”Päätöksessä on positiivista se, että rakentamisluvan kaksivaiheisuudesta ja rakennusvalvontojen luokituksesta on luovuttu. On myös hyvä, että pätevyyksien toteaminen tapahtuu jatkossa viranomaisen hyväksymän pätevyysrekisterin kautta. Vastuukysymyksissä suunnittelijoiden tilanne pysyy entisellään”, Korpelainen sanoo.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki valmistelussa

Nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus muuttaa niin, että lakiin lisätään alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säännökset. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteen toimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki on valmistelussa.

Muuta alueidenkäyttöä laajemmin muuttavaa lakiesitystä hallitus ei enää tällä vaalikaudella anna eduskunnalle.

”Lain jakaminen kahtia vaatii uutta tarkastelua. On ehdottomasti järjestettävä uusi lausuntokierros, jossa uutta rakentamislakia ja vanhaan lakiin jätettyä kokonaisuutta pääsee kommentoimaan. Toivottavasti myös alueidenkäyttöä laajemmin kehittävää lakiuudistusta päästään jatkamaan nopeasti”, Korpelainen sanoo.

Hae sivustolta:

X