Korjataan ajatustavat kestäväksi!

Rakennettuun ympäristöön ja rakentamiseen kohdistuvat toimet ovat avainasemassa Suomi hiilineutraaliksi 2035 -tavoitteeseen pääsemiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tulisi purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan suuntautua korjaamiseen.

Korjaaminen on ollut SAFAn ja siten myös Yhdyskuntasuunnittelun toimikunnan vuoden 2021 teemana. Korjaaminen kohdistuu yksittäisten rakennusten lisäksi myös alueisiin ja yhdyskuntarakenteeseen. Tämä edellyttää vakiintuneiden ajatusmallien ja toimintatapojen tarkistamista.

Korjaamisen on täytettävä kaikki kestävän kehityksen toisiinsa limittyvät kriteerit: ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset.

Yhdyskuntasuunnittelussa on kyse tasapainon löytämisestä, jotta kaikki kriteerit täyttyisivät. On etsittävä keinoja tukea kokonaisvaltaisesti kestävämpää yhdyskuntarakennetta, jota pystytään korjaamaan ja ylläpitämään vuosisatoja vuosikymmenien sijaan. On tunnistettava ne yhteiskunnan rakenteet, jotka mahdollistavat yhteisöjen, yksilöiden ja yritysten kestävät valinnat elinpiireissään ja tekevät kestävistä valinnoista helppoja ja houkuttelevia.

Arkkitehtien pitää voida tunnistaa näitä paikkoja ja keinoja ja vaikuttaa valintoihin kokonaisuuksien hahmottajina ja elinympäristöjen suunnittelijoina. Fyysisen ympäristön laadukkuus on tärkeä osa kestävyyttä ja vaatii asiantuntevaa suunnittelua, ylläpitoa ja elinpiirejä kohtaavien kriisien hallintaa. Elinpiirien kestävyyden tukemiseen tarvitaan nopeita ja hitaita korjausliikkeitä.

Keskeisiä asioita yhdyskuntasuunnittelun ja lainsäädännön näkökulmasta ovat:

Elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyisyys

Joukkoliikennettä, pyöräilyä ja jalankulkua tukevilla ratkaisuilla sekä pysäköinnin sijoittelulla vähennetään autoilun määrää ja siitä aiheutuvia haittoja. Runsas kasvillisuus puhdistaa ilmaa ja julkisten tilojen riittävä valaistus sekä sosiaalinen kontrolli lisäävät asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Alueellisen uudistuksen olennainen osa on julkisten tilojen katujen, aukioiden ja puistojen kohentaminen viihtyisiksi.

Asuinalueiden monipuolisuus ja alueiden välisen haitallisen eriytymiskehityksen ehkäisy

Alueellisen korjaus- ja täydennysrakentamisen yhteydessä on selvitettävä mahdollisuudet tuoda työpaikkoja ja palveluja alueelle sekä tehtävä niille riittävät tilavaraukset. Haitalliseen eriytymiskehitykseen on vaikutettava mm. kaavoittamalla alueelle sieltä puuttuvia talo- ja asuntotyyppejä. Sosiaalista kestävyyttä on pyrittävä parantamaan.

Palvelujen saavutettavuus ja keskusta-alueiden palvelujen kehittämisedellytykset

Lisä- ja täydennysrakentaminen kasvattaa alueen asukaslukua, mahdollistaen sekä julkisten että kaupallisten palvelujen parantamisen. Keskustojen elinvoimaa tuetaan sijoittamalla keskustaan uutta asutusta, palveluja ja työpaikkoja sekä suunnittelemalla alueelle vetovoimaisia ja viihtyisiä julkisia tiloja. Kaavoituksella voidaan myös rajata kauppojen hajaantumista.

Liikenteen järjestelyjen toimivuus ja turvallisuus sekä vähähiilisen liikkumisen, erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten toteutuminen

Asukasluvun kasvu luo edellytykset joukkoliikenteen kehittämiseen. Jalankulkua ja pyöräilyä voidaan tukea suunnittelemalla väyliä, jotka ovat nopeita ja helppokäyttöisiä, kulkevat miellyttävässä ympäristössä sekä yhdistyvät ympäristön väyläverkkoon ja liittävät alueen toiminnot toisiinsa.

Rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön vaaliminen siten, että niiden erityiset arvot säilyvät

Kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaat alueet on suojeltava ja lisärakentaminen sijoitettava hienovaraisesti, ympäristön arvot huomioiden. Alueelle, joka kaipaa kehittämistä ja tarjoaa paljon rakentamismahdollisuuksia, on määriteltävä alueelliset lisärakentamisen periaatteet. Näin varmistetaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja luodaan lähtökohta paremman ympäristön rakentamiselle.Täydennysrakentaminen on aina tapauskohtaista ja lähtee alueen ominaisuuksista. Luonnonympäristön arvokkaimmat ja suosituimmat alueet tulee säilyttää.  

Puistojen tai muiden lähivirkistykseen sopivien alueiden sekä viherympäristön riittävyys kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä

Lisärakentaminen on suunniteltava ja sijoitettava siten, että alueelle jää riittävästi kasvillisuutta ja alueita lähivirkistykseen. Aikaisempaa suurempi viheralueiden käyttö edellyttää panostusta myös niiden kunnostukseen ja hoitoon. Vihreän määrää voidaan lisätä myös katujen, torien ja pihojen istutuksilla sekä viherkatoilla. Puistosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota biodiversiteettiin, kasvillisuuden määrään ja monipuolisiin toimintoihin.

Hulevesien hallinta on merkittävä tekijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Korjattavalla ja täydennysrakennettavalla alueella vettä läpäisevän maanpinnan osuus pienenee. Hulevesien hallinta voi edellyttää tilavarauksia ja on olennainen osa kunnallistekniikan, virkistysalueiden sekä lähiympäristön suunnittelua. Tarkastelu täytyy aina tehdä riittävän laajalta alueelta.

Korjaushankkeiden vaikutusten arviointi

Korjaaminen koskee usein käyttötarkoituksen muutosta ja purkamista. Näiden osalta harkinta tulee aina tehdä kunnan maankäytöllisten tavoitteiden pohjalta ja kestävän kehityksen kaikki kriteerit huomioon ottaen. Kunta voi tukea korjaamista taloudellisesti ohjaamalla pääosan tontin arvonnoususta korjaukseen.

Ajatusmallien muutos: kestävän kehityksen kriteerit elinpiirien suunnittelulle

Korjaamisessa on tärkeää ottaa lähtökohdaksi alueellinen näkökulmasta. Rakennetun ympäristön korjaamisen yhteydessä voidaan parantaa laajasti ympäristön laatua, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta sekä lisätä asukkaiden hyvinvointia. Samalla voidaan edistää Suomen hiilineutraalisuustavoitetta.

Tarvitaan ajatusmallien muutos, jotta kestävän kehityksen eri kriteerit saadaan sovitettua toisiinsa ja sitä kautta lähtökohdaksi kestävien elinpirien suunnittelulle ja ylläpidolle.

Tämän kirjoituksen myötä kauden 2021 Yhdyskuntasuunnittelun toimikunta kutsuu toimikuntia jatkamaan yhteistä keskustelua aiheesta tulevalla kaudella!

 

SAFAn Yhdyskuntasuunnittelun toimikunta 2021

Annukka Lindroos, toimikunnan puheenjohtaja, Johanna Marttila; sihteeri, Jäsenet: Olli Hakanen, Markku Kaila, Jenni Lautso, Anri Linden, Kirsti Reskalenko, Anni Reinikainen, Mervi Tammi, Maarit Virkkunen, Antti Väisänen; opiskelijaedustaja, Noora Laak; Safan hallituksen edustaja, asiantuntijajäsenet: Riitta Jalkanen ja Sakari Mentu.

 

Hae sivustolta:

X