Juha Leiviskän arkkitehtuuria pitää vaalia ennen kuin on liian myöhäistä

Akateemikko Juha Leiviskän omaleimaisen arkkitehtuurin arvoa ei ole riittävän hyvin ymmärretty. Hänen suunnittelemaa arkkitehtuuria on parhaillaan jopa purku-uhan alla. Suomen Arkkitehtiliitto peräänkuuluttaa Juha Leiviskän tuotannon vaalimista, inventointia ja säilyttämistä tuleville sukupolville.

Hyvän Paimenen kirkko. Kuva: Arno de la Chapelle

Juha Leiviskä (1936-2023) kuuluu kansainvälisesti tunnetuimpien suomalaisten arkkitehtien joukkoon ja hän on kiistatta yksi modernin arkkitehtuurin suurista nimistä.

”Nyt kun modernin ajan rakennuksia on laajemminkin purku-uhan alla, Leiviskän tuotanto kaipaa vaalimista ja pelastamista ennen kuin on liian myöhäistä. Juha Leiviskän arkkitehtuuri on nähtävä osana kansallista kulttuuriperintöämme,” Safan puheenjohtaja Asko Takala sanoo.

”Leiviskän tuotanto pitäisi inventoida koko laajuudessaan nyt, kun se on autenttisimmillaan.”

Leiviskän suunnittelemiin kohteisiin kuuluu kirkkoja ja seurakuntataloja, asuntoja ja julkisia rakennuksia – yhteensä 32 kohdetta. Leiviskän töistä tunnetuimpia ovat kirkot Oulussa, Kuopiossa ja Vantaalla.

Sakraalirakennuksia pidetään kokonaistaideteoksina, joille ominaista on luonnon valon hieno yhteys arkkitehtuuriin. Leiviskä oli myös muotoilija, joka suunnitteli muun muassa valaisimia.

Juha Leiviskän alun perin suunnittelemista rakennuksista yhtäkään ei ole toistaiseksi suojeltu, mutta Museovirasto on ehdottanut Oulussa sijaitsevaa Puolivälinkankaan kirkkoa suojeltavaksi.

Myyrmäen kirkon viime vuonna valmistunut peruskorjaus on ilahduttava esimerkki Leiviskän arkkitehtuuria vaalivasta korjaustyöstä. Leiviskän suunnittelema Kirkkonummen seurakuntakeskus sen sijaan on purku-uhan alla, ja surullinen esimerkki kirkkoja laajemminkin uhkaavasta purkuaallosta.

Leiviskä on ainoa kansainvälisesti arvostetulla Carlsberg-palkinnolla (1995) palkittu suomalainen arkkitehti. Muitakin merkittäviä meriittejä kertyi: hänet kutsuttiin American Institute of Architects AIA:n kunniajäseneksi (1994) ja hänelle myönnettiin muun muassa Pro Finlandia -mitali (1992) ja Ruotsin Prins Eugen -mitali (1994).

 

Leiviskän tuotanto pitäisi inventoida koko laajuudessaan nyt, kun se on autenttisimmillaan.

 


Juha Leiviskä suunnittelemassaan Vallilan kirjastossa. Kuva Rauno Träskelin/Arkkitehtuurimuseo

Symposiumissa kootaan ja jaetaan tietoa kohteiden käytöstä ja korjaamisesta

Suomen Arkkitehtiliitto järjestää yhteistyössä Rakennustietosäätiö RTS:n ja Saksassa toimivan Alvar Aalto Gesellschaftin kanssa Leiviskän arkkitehtuuriperintöön pureutuvan symposiumin torstaina 28.8. Tilaisuuden tavoitteena on herättää keskustelua Leiviskän arkkitehtuuriperinnöstä sekä koota ja jakaa tietoa Leiviskän suunnittelemien kohteiden käytöstä, kunnosta ja korjaamisesta.

 

Hae sivustolta: