Arkkitehti-lehden verkkoarkisto on laajentunut 1950-luvulle

Suomalaisen arkkitehtuurin ”kultakaudella” ilmestyneet Arkkitehdin numerot ovat nyt luettavissa verkkoarkistossa.

Osmo Siparin suunnittelema Karjasillan keskikoulu esiteltiin Arkkitehdin numerossa 12/1958.

Arkkitehti-lehden verkkosivujen digitaalisessa näköislehtiarkistossa on nyt vuosikymmenen verran lisää luettavaa, kun arkisto on laajentunut kattamaan koko 1950-luvun.

Vuodesta 2014 lähtien Arkkitehdin verkkosivuilla on ollut näköislehtiarkisto, joka on laajentunut vähitellen apurahojen turvin.

Arkisto on pienilevikkiselle kulttuurilehdelle poikkeuksellisen kattava. 

”Olemme kokeneet tärkeäksi tuoda näkyväksi Arkkitehti-lehden pitkän historian. Digitaalinen arkisto on yksi keino tehdä suomalaista arkkitehtuuria tunnetuksi, ja se helpottaa muun muassa tutkijoiden ja opinnäytteiden tekijöiden työtä”, sanoo lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa.

”Menneisyyden tunteminen on keskeistä myös nykyilmiöiden ymmärtämisessä.”

 Lehtiarkisto on lehden tilaajien sekä kaikkien Arkkitehtiliiton jäsenten käytettävissä. Liittoon kuuluvat saavat lehtitilauksen jäsenetuna.

Suomalaisen arkkitehtuurin kultakausi

 1950-luku oli suomalaisessa arkkitehtuurissa uudistumisen ja kansainvälistymisen aikaa. 

Vuosikymmenen aikana rakennettiin ensimmäiset asuinlähiöt, betonielementtitalot ja ostoskeskukset sekä hahmoteltiin suomalaisten kaupunkien tulevaisuutta.

Suomalainen arkkitehtuuri herätti maailmalla yhä enemmän kiinnostusta, osittain uudistetun lehden ansiosta.

”Siihen saakka erillisinä ilmestyneet suomen- ja ruotsinkieliset painokset yhdistettiin kaksikieliseksi Arkkitehti-Arkitekten-lehdeksi, ja ulkomaisia lukijoita silmällä pitäen artikkeleita alettiin kääntää englanniksi, ranskaksi ja saksaksi”, kertoo Vesikansa.

Lehdessä käytiin 1950-luvulla myös taide- ja muotoilukeskustelua: Suomessa ei tuolloin ollut kuvataiteeseen tai taideteollisuuteen keskittyviä julkaisuja, joten Arkkitehti alkoi julkaista näitä aiheita käsitteleviä erikoisnumeroita neljä kertaa vuodessa.

Kaksi arkistoa kattavat lähes lehden koko historian

Arkkitehti-lehti on perustettu 1903. Lehden varhaisten vuosikymmenten numerot ovat luettavissa digitoituina Kansalliskirjaston verkkoarkistossa: tällä hetkellä tekijänoikeudesta vapaita ja vapaassa verkkokäytössä ovat kaikki lehdet, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1940. 

Vuosina 1903–1919 lehti ilmestyi ruotsinkielisenä Arkitekten-nimellä. Vuonna 1921 lehti muuttui kaksikieliseksi, ja vuosikerrat 1921–1939 löytyvät Kansalliskirjaston verkkoarkistosta nykyisellä Arkkitehti-nimellä.

Kun lehden oma ja Kansalliskirjaston arkisto lasketaan yhteen, tällä hetkellä ainoastaan 1940-luvun numerot ovat olemassa vain fyysisessä muodossa.

“Seuraavaksi tavoitteena on saada 1940-luvun lehdet digitaalisesti saataville”, sanoo Vesikansa.

Tutustu 1950-luvun numeroihin Arkkitehdin verkkosivuilla

Lue Kristo Vesikansan koontiartikkeli siitä, miltä 1950-luku näytti Arkkitehti-lehden silmin

Hae sivustolta:

X