Ympäristöministeriön menetelmä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

Ympäristöministeriön menetelmä rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen arviointiin

1.Menetelmän yleinen palaute

1. a) Miten olet tutustunut lausuntopyynnön kohteena olevaan arviointimenetelmään? (valitse kaikki sopivat vastaukset)

Olen tutustunut menetelmään lukemalla sen

1. b) Onko arviointimenetelmä kuvattu selkeästi ja ymmärrettävästi?

Kyllä

Muutosehdotus tai muu kommentti:

Ei välttämättä aukene kertalukemisella, jos asia on uusi. Voisiko mukana  kulkea joku yksinkertainen esimerkki tai linkki sellaiseen? Laskennassa käytettävä 50 vuoden käyttöikä ei ole auennut lukijoille. Sitä kannattaa selkeyttää, että kyse on laskennallisesta rajasta. Se ei tarkoita sitä, etteikö rakennus voitaisi suunnitella yli sadan vuoden käyttöön. Paljon hämmennystä on herättänyt myös laskennan ulottaminen korjauskohteisiin. Ehdotamme, että laajamittaisen korjauksen arviointijärjestelmä eriytettäisiin uudisrakentamisesta. Se voisi antaa selkeämmän kuvan molemmista osuuksista. Korjausrakentamiseenkin vertailua eri vaihtoehtojen vähähiilisyydestä tarvitaan.

1. c) Onko arviointimenetelmä mielestäsi tarpeeksi kattava, jotta se osaltaan tukee hiilineutraaliuden saavuttamista Suomessa?

Kyllä

Muutosehdotus tai muu kommentti:

Koska ohje koskee myös haja-asutusalueen rakennuspaikkoja, voisi miettiä, kuinka termi ”tontti” siellä toimii. Ohjeessa voisi kertoa, mitä asioista uudistuvassa MRLssä tullaan määrittämään. Esimerkkinä se, kenellä on vastuu arvioinnin laadinnasta? Vaikka laki on vielä luonnoksena eikä päätöksiä ole tehty, tiedetään kuitenkin, että tästä asiasta laissa tullaan määräämään.

Onko laskennan suure oikea? Kasvihuonepäästöjä kokonaisuudessaan saa pienemmäksi uudis- ja korjauskohteissa tilatehokkuutta parantamalla eli pienentämällä rakennusta. Koska laskenta on sidottu lukuun kgCO2e/m2/a, se ei ota ollenkaan huomioon tilatehokkuutta eli kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää / rakennuskohde. Paremmalla tilatehokkuudella saadaan kuitenkin kokonaissummaa pienennettyä ratkaisevasti, tämä on suunnittelun perusajatuksia. Miten tämä voitaisiin ottaa huomioon niin uudiskohteissa kuin myös korjauskohteissa?Suojelluissa korjausrakentamisen kohteissa on kysymys rakennusten pitkästä elinkaaresta. Suojelun tarkoitus on, että rakennus säilyy. Rakennuksen purku ei ole sallittua eikä mahdollista. Siksi rakennuksen purkua laskennan lopussa ei pitäisi ottaa laskelmiin mukaan ollenkaan vaan lähtötilanne laskettaisiin mukaan suurempana massana omana moduulina, ei kuitenkaan hiilikädenjälkenä vaan tuotteiden uudelleen käytön tapaan. Toisaalta ei-suojelluiden korjauskohteiden tilanne on aivan päinvastainen. Hankesuunnitteluvaiheessa, vaihtoehtoja tarkastellessa, pitäisi laskentaan ottaa mukaan rakennuksen purku ja sen kasvihuonepäästöt rakennusprosessin alkuvaiheessa. Näin saataisiin hankesuunnitteluvaiheessa vertailtua millä toteutuksen vaihtoehdoilla olisi pienin hiilijalanjälki, kun kyseessä on vertailu korjauksen, laajentamisen ja uudisrakentamisen välillä. Miten laskennan suure /m2 sopii tähän vertailuun?

1. d) Ovatko käytetyt EN-standardit ja EU:n Level(s)-menetelmä hyvä pohja kansalliselle arviointimenetelmälle?

Kyllä

Muutosehdotus tai muu kommentti:

Tavoitteena on vertailukelpoisuus Euroopan tasolla, mikä on kannatettava asia. Toivottavasti valittu arviointijärjestelmä ei tule muuttumaan jatkossa, jotta arvioinnit ovat keskenään vertailukelpoisia. On vältettävä vastaavaa tilannetta kuin energiatodistusten kanssa, jossa muuttuva lainsäädäntö aiheutti sen, etteivät vanhemmat energiatodistukset ole vertailukelpoisia nykyisten kanssa.

1. e) Pohjoismaat tavoittelevat harmonisointia rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmissä. Kannatatko tätä tavoitetta?

Kyllä

Kommentti:

Norja ja Ruotsi ilmastollisestikin Suomen kaltaisia. Samoin rakennuslainsäädäntö myös Tanskassa pääosin vastaava kuin Suomen.

1. f) Soveltuuko menetelmä mielestäsi sekä uudisrakennuksille että korjauskohteille?

Kyllä

Muutosehdotus tai muu kommentti:

Korjausrakentamisessa etenkin tarvitsee varmaan vielä enemmän pilotointia ja kokemusten jälkeen mahdollisia täydennyksiä. On hyvä ratkaisu, ettei korjauskohteiden rakennusluvassa aseteta raja-arvoja hiilijalanjäljelle. Näin saadaan kokemuksia ja materiaalia korjauskohteiden laskennasta, joita voidaan käyttää hyödyksi, kun arvioidaan laskennan vaikutuksia kustannuksiin, aikatauluihin ja suunnitteluun.  Hiilijalanjälkilaskenta voisi olla yksi työkalu korjauskohteiden toteutusvaihtoehtojen vertailuun ja optimointiin. Korjauskohteissa on tärkeä asettaa ja tuoda julki hiilijalanjälkitavoite suunnittelun alkuvaiheessa ja seurata tavoitteen täyttymistä suunnittelun eri vaiheissa.

1. g) Soveltuuko menetelmä mielestäsi käytettäväksi rakennuksen suunnittelun aikana ennen rakennusluvan hakemista?

Kyllä

Muutosehdotus tai muu kommentti:

Tavoite on hyvä; saada kehitettyä sujuvasti toimiva arviointijärjestelmä. Suurimmat ratkaisut hankkeessa tehdään kuitenkin hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin määrälaskentaa ei ole. Tämä järjestelmä ei siihen sovi. Järjestelmän tulisi olla sellainen, että pelkillä taulukkoarvoilla voitaisiin haarukoida suuret linjat hankesuunnitteluvaiheessa ja  rakennussuunnittelun määrälaskennan avulla mentäisiin tarkempiin valintoihin.

1. h) Arviointia voi helpottaa käyttämällä valmiita taulukkoarvoja sellaisille elinkaaren vaiheille tai rakennusosille, joiden arviointi on hankalaa ja joilla on vähäinen vaikutus lopputulokseen. Onko taulukkoarvojen käyttö sopiva keino arvioinnin helpottamiseksi?Muutosehdotus tai muu kommentti:

Kyllä

Muutosehdotus tai muu kommentti:

Ehdottomasti kannatettavaa.Jokainen korjauskohde on yksilöllinen eli lähtötilanne vaihtelee rakennuksittain. Korjauksen hiilijalanjäljen pienentämistä rajoittaa itse rakennus ja sen ominaisuudet kuten esim. ulkovaipan rakenteet. Hiilijalanjäljen pienentämiseen on korjauskohteessa vähemmän vaihtoehtoja kuin uudiskohteessa. Korjauskohteissa hiilijalanjälkilaskennassa korostuu käytön aikaiset päästöt, kun lähtötilannetta ei oteta huomioon laskennassa (kuten 16.4.2020 seminaarin esitetyssä korjauskohteessa). Tällöin talotekniikan osuus korjauskohteen hiilijalanjälkilaskennassa korostuu. Tämä aiheuttaa korjauskohteissa tunnetun riskin, että talotekniikan lisäämisellä/tehostamisella joudutaan tekemään ratkaisuja, jotka vaurioittavat rakenteita ja lisäävät vaikeasti hallittavien sisäilmaongelmien riskiä. Laskennan kehittämisessä on esitetty, että korjausrakentamisen kasvihuonepäästöjen vähentämisessä mennään turvallisuus ja terveellisyys edellä, jonka tulee ehdottomasti näkyä asetuksessa.

1. i) Onko vähähiilisestä rakentamisesta ollut tarjolla tarpeeksi tietoa ja neuvontaa ympäristöministeriöstä?

Kyllä

Muutosehdotus tai muu kommentti:

On ollut ihan hyvin tarjolla, mutta ei ole silti tavoittanut suunnittelijoita. Edelleen tarvitaan lisää koulutusta ja työpajoja esimerkkilaskentaan. Tämä taitaa olla koko rakennusalan yhteinen tavoite!

1. j) Muita yleisiä kommentteja: 

Joidenkin suunnittelijoiden mielestä arviointijärjestelmä jää liian yleiselle tasolla ja toisten mielestä se on liian kunnianhimoinen. Näyttää siltä, että nk. karvalakkimallia pelkästään valmiilla taulukkoarvoilla kannattaisi markkinoida yksinkertaista laskentaa kaipaaville. Perehtyneemmille voi sitten esitellä hienosyisempää laskentaa.

Tähän liittyy esimerkiksi se, että tontilla sijaitseva kasvillisuus haluttaisiin arviointiin mukaan. Kasvillisuudesta tulisi lisäarvoa, samoin rakennustyönaikaisesta kosteudenhallinnasta suojauksineen pitkäaikaiskestävyyttä…

Luku 2: Materiaalien hiilijalanjälki

2.1.1. sekä taulukko 1 ja liite 1: Arvioinnin sisältö

Rajaus on sopiva

2.1.2 Määrälaskenta korjaushankkeissa

Menetelmässä esitetty rajaus on sopiva

2.1.3 Tuotteiden uudelleenkäyttö

Muutosehdotus tai muu kommentti:

2.1.4 Talotekniikkatuotteiden taulukkoarvot

Talotekniset tuotteet tulee sisällyttää arviointiin

2.2.2 ja liite 3: Vaihtojen arviointi

Tuotteiden vaihdot tulee sisällyttää arviointiin

Onko kaava tuotteiden vaihtovälin laskennasta selkeä (s.20, kaava 1)?

Kyllä

2.3.1 Soveltuvatko taulukkoarvot jätteenkäsittelyn arvioinnin helpottamiseen?

Kyllä

2.3.2 Onko siirrettävien rakennusten uudelleenkäytön arviointi kuvattu riittävän selkeästi?

Kyllä

Luku 3: Kuljetusten hiilijalanjälki

3.1 Soveltuvatko taulukkoarvot kuljetusten arvioinnin helpottamiseen?

Kyllä

3.2 Kuljetukset rakentamisvaiheessa
Työkoneiden kuljetus työmaalle ja sieltä pois on rajattu ulos arvioinnista.

Rajaus on hyvä

Työmaan henkilöstöliikenne ei sisälly arviointiin

Rajaus on hyvä

3.5 Onko elinkaaren lopussa tapahtuvien kuljetusten arviointi kuvattu selkeästi?

Kyllä

Muita kommentteja kuljetusten päästöarviointiin:

–

Luku 4: Työmaan hiilijalanjälki

4.1 Soveltuvatko taulukkoarvot työmaavaiheen arvioinnin helpottamiseen?

Kyllä

4.2.1 – 4.2.4 Onko työmaan energian ja polttoaineiden arviointi kuvattu selkeästi eri rakentamisvaiheissa?

Kyllä

Muita kommentteja työmaan päästöarviointiin:

Työmaavaiheen päästöjä suunnittelijan voi olla vaikeaa arvioida. Nämä tiedot pitäisi tulla urakoitsijalta.

Luku 5: Energian hiilijalanjälki

5.2.1 Energian hiilijalanjäljen laskenta perustuu energiaselvityksestä saatavaan laskennallisen ostoenergian kulutukseen

Yhdenmukaisuus energiaselvityksen kanssa on hyvä

5.2 ja liite 4: Energiamuotojen päästökertoimissa otetaan huomioon sähkön ja kaukolämmön hiilijalanjäljen pieneneminen tulevaisuudessa mm. kivihiilen energiakäytön loppumisesta annetun lain myötä.

Skenaario on hyvä

5.2 Kaukolämmölle ja sähkölle käytetään arvioinnissa samoja päästökertoimia koko maassa. Paikallisesti kertoimissa voi kuitenkin olla eroja. Vähähiilisyyden raja-arvojen kannalta olisi kuitenkin hankalaa säätää raja-arvot paikallisesti kunkin energiayhtiön tuotantotietojen mukaan.

Muutosehdotus tai muu kommentti: [Alueelliset kaukolämpölaitokset ovat hiilijalanjäljeltään niin erilaisia, ettei kansallinen yhtenäinen kerroin kannusta käyttämään kaukolämpöä sellaisella alueella, jossa kaukolämpö tuotetaan hyvinkin vihreästi. Toisaalta annetaan kompensaatiota laitoksille, joissa käytetään joko kivihiiltä tai turvetta lämmöntuotantoon]

Muita kommentteja energian päästöarviointiin:

–

Luku 6: Hiilikädenjälki

6.1 Onko hiilikädenjälki määritelty riittävän selkeästi?

Muutosehdotus tai muu kommentti: [Arvointijärjestelmän esityksessä on ansiokkaita, yksinkertaisia kaavioita. Voisiko ohjeeseen lisätä yksinkertaista kaaviota myös hiilijalanjäljestä ja hiilikädenjäljestä.]

Hiilikädenjälkeen voidaan lukea mukaan tuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen nettohyödyt, puutuotteiden pitkäikäiset hiilivarastot, sementtipohjaisten tuotteiden karbonatisoituminen sekä ylijäävä uusiutuva energia.

Muutosehdotus tai muu kommentti: [Voisiko jättää valmiiksi pois joitakin betonisia rakennusosia kuten parvekelaatat (tai sandwich-elementtien kuoriosat), joihin tulee rakennuksen elinaikana joka tapauksessa kohdistumaan korjaustarpeita.]

Hiilikädenjälkeä ei vähennetä hiilijalanjäljestä. Molemmat luvut esitetään erikseen.

Muutosehdotus tai muu kommentti: [Periaate on riittävän hyvä, mutta kannustaako erottaminen esim. vanhojen rakennusosien uudelleen käyttöön tai ylimääräisen energian tuotantoon, kun kädenjälkeä ei vähennetäkään jalanjäljestä? Onko kädenjälki vaan hankkeen ylimääräistä hyvää, joka ei kuitenkaan vaikuta olennaisesti rakennuksen hiilijalanjälkeen, jolle tulee tietyt maksimiarvot rakennuslupavaiheessa?]

Muita kommentteja hiilikädenjäljestä:

Ohjeessa voisi olla maininta myös hiilitaseesta, jolloin hiilikädenjäljen jättämisen pois laskuista ymmärtäisi paremmin. Tase on jalanjäljen ja kädenjäljen erotus.

Onko laskennan suure oikea? Kasvihuonepäästöjä kokonaisuudessaan saa pienemmäksi uudis- ja korjauskohteissa tilatehokkuutta parantamalla eli pienentämällä rakennusta. Koska laskenta on sidottu lukuun kgCO2e/m2/a, se ei ota ollenkaan huomioon tilatehokkuutta eli kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää / rakennuskohde. Paremmalla tilatehokkuudella saadaan kuitenkin kokonaissummaa pienennettyä ratkaisevasti, tämä on suunnittelun perusajatuksia. Miten tämä voitaisiin ottaa huomioon niin uudiskohteissa kuin myös korjauskohteissa?

Luku 7: Yhteenveto ja raportointi

7.2 Laskentatulos esitetään kolmena lukuna: ennen käyttöä, käytön aikana ja käytön jälkeen.

Muutosehdotus tai muu kommentti: [Ryhmittely on riittävän hyvä. Tuloksesta näkee, kuinka suuri osuus käytön aikaisella energiankulutuksella todellisuudessa on. Se kannustaa parempiin valintoihin rakennushankkeessa.]

7.1.3 Rakennuksen elinkaaren ajalta voidaan raportoida vähähiilisyyden lisäksi myös muita ympäristövaikutuksia. Onko tämä tarpeen?

Muutosehdotus tai muu kommentti: [Rakennushankkeella on aina myös muita kuin numeerisia vaikutuksia ympäristöönsä kuten estetiikka ja sosiaaliset vaikutukset.]

7.2.3 Laskennassa käytettyjen tietojen laatu voidaan arvioida EU:n Level(s)-menetelmän mukaan.

Laadun arviointi on riittävän hyvä

7.2.4 Onko arvioinnin luotettavuuden varmistaminen riittävä?

Muutosehdotus tai muu kommentti: [Miten on tarkoitus hallinnoida arviointeja? Tuleeko auktorisointia, kuka ylläpitää tietokantaa, ARAko kuten energiatodistuksia. ARA tekee nykyisellään pistokoeluontoisia tarkistuksia niihin.]

Muita kommentteja raportoinnista:

Käsitteistä puuttui joitakin käsitteitä kuten laajuudet: karbonisoituminen, nettopinta-ala, lämmitetty huoneala, lämmitetty nettoala, muuttunut kerrosala sekä laajamittaisen korjauksen käsitteen aukaiseminen.

Liitteet

Kommentit liitteeseen 1 (Arvioitavat rakennusosat ja niitä vastaavat nimikkeet):

–

Kommentit liitteeseen 2 (Taloteknisten järjestelmien päästötietoja):

Onko tässä käytetty yksikkönä lämmitettyä huonealaa?

Kommentit liitteeseen 3 (Elinkaaren eri vaiheiden päästöjen taulukkoarvoja):

Onko tässä käytetty yksikkönä lämmitettyä nettoalaa?

Kommentit liitteeseen 4 (Energiamuotojen päästökertoimet):

Kaukolämmöllä tulisi huomioida alueen kaukolämpölaitosten polttoaine.

Kommentit liitteeseen 5 (Arviointikohteen elinkaaren ulkopuolisten ympäristövaikutusten laskentasäännöt):

Laskenta vaikuttaa tosi monimutkaiselle. Tulisi pilotoida tarkkaan ja esittää esimerkkejä uudelleen käytettävistä rakennusosista ja materiaalikierrätyksestä.

Kommentit liitteeseen 6 (Rakennuksen elinkaaren vähähiilisyyden raportoinnin vähimmäissisältö):

6a) Nettoala ja suunniteltu käyttöikätavoite puuttuvat. Ei ole määritelty kuka arvioi, mikä on arvioijan pätevyys ja missä vaiheessa arviointi tehdään. Yhtenä vaihtoehtona tulisi olla myös hankevaihe. Tuleeko arvioinnista kaksivaiheinen, kuten energiatodistus/ARA?

6b) Laajamittaisen korjauksen termin määrittely puuttuu. Samoin nettoala puuttuu. Kun kysytään laskennallista ostoenergian kulutusta, halutaanko nämäkin arvot ennen ja jälkeen korjauksen? Elinkaariarvioinnin tuloksissa kannattaisi mainita uudelleen, että tässä on kyse vain siitä osasta rakennusta, jota korjataan. Arvioijan pätevyysvaatimukset on oltava erilaiset kuin uudisrakennuksen arvioijan.

Kommentit liitteeseen 7 (Arvioinnissa käytettyjen tietojen laadun raportointilomake):

–

Muita kommentteja liitteistä:

–

Korpelainen Heini
Suomen Arkkitehtiliitto