Suomen Arkkitehtiliiton lausunto RT-ohjekorttiehdotuksista ”Puuportaat” sekä ”Kaiteet ja käsijohteet”

Rakennustietosäätiö RTS sr on pyytänyt lausuntoa ohje-ehdotuksista:

1. Puuportaat RTS 20:10
2. Kaiteet ja käsijohteet RTS 20:11

Suomen Arkkitehtiliiton rakennussuunnittelun toimikunta on perehtynyt ohje-ehdotuksiin ja kommentoi niitä seuraavasti.

Puuportaat RTS 20:10

Puuportaita koskien portaan alapinnan rooli asuntoja osastoivana rakenteena tuntuu helposti unohtuvan, mikäli kyseessä on pientalomallinen kerrostalo, jossa asunnot lomittuvat porraslinjalla. Esimerkkinä vaikkapa rintamamiestalo yläkerran nuoren parin ullakkoasuntoineen tai 20-30-lukujen Kumpula-Käpylä-tyyppinen ratkaisu päällekkäisine huoneistoineen. Norjalaiset kutsuvat typologista ratkaisua termillä ’vertikalt delt tomanbolig’ / ’pystysuuntainen paritalo’. Näitä tehtiin Suomessakin esimerkiksi 80-luvun taloyhtiöissä rivitalopäätyihin huoneistojakauman tms. vuoksi.

Toinen tarkistamisen paikka on ainakin takavuosina ollut portaan yläpäähän jäävän vinolaipion alituskorkeus  –  eristeiden vaatimien mittojen selvittyä.

Portaikkoratkaisuja tehtäessä olisi aiheellista esteettömyyden nimissä ennakkoon tiedostaa, varaudutaanko jonkinlaisen nostinlaitteen asennusmahdollisuuteen. Tämä on otettava huomioon suunniteltaessa portaan sekä tähän liittyvien käsijohde-, kaide- ja seinärakenteiden kokonaisuutta.

Yksittäisiä huomioita:

Sivu 2, viimeinen kappale: Ilmeisesti liikaa sana ”valmista”?

Sivu 3, Kuva 2  ja Kuva 3:n tekstit jääneet tähän?

Sivu 7, Kuva 3. Asumista palvelevan muun kuin välttämättömän tilan porras… Tähän voisi lisätä ”mm. parven porras”.

Sivu 8, Voisi jättää kokonaan esittämättä Kuvan 4 porrastyypin, koska se on erittäin vaarallinen käytössä.

Sivu 17, 4.1 Portaiden puulajit ja pintamateriaalit -lukuun voisi lisätä asetuksen sisällöstä lauseen ”Portaan pinta ei saa olla liukas.” ja esimerkkejä käsittelyistä tai puuportaan varusteista (liukueste tms.) jotka täyttävät tämän ehdon. Pinnoitemateriaaleista ainakin parketti ja jotkut keraamiset laatat ja luonnonkivi voivat olla liukkaita ilman liukuestettä tai uritusta. Nyt liukueste on mainittuna vain viimeisessä lauseessa.

Kaiteet ja käsijohteet, RTS 20:11

Kaidetta koskien pitää kiinnittää huomiota siihen, että kohdassa 3.1 mainitaan porras(syöksyt) sekä kerrostasanteet, muttei lepotasanteita ja välitasanteita. Samassa kohdassa 3.1 aivan oikein huomautetaan käyttöturvallisuuden lähtökohtaisista eroista sen mukaan, voivatko lapset liikkua tiloissa vapaasti. Viime mainittua ei yleensä kuitenkaan tunnuta kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutosten suunnittelussa heti muistettavan.

Kaidehaitoista juontuvaa kuormauspaikkojen, lastauslaitureiden, porrassyvennysten tms. mahdollista kaiteettomuutta käsiteltäessä olisi tarkasteltavana vaihtoehtona ehkä voinut palauttaa mieliin pitkän tavaran yms. siirtelyä helpottavat kaideportit (vrt. laivan parras ja sen avattavat osat).  Asuntokohteissa yksityisten huoneistoparvekkeiden ja yhteisten tomutusparvekkeiden kaiteita mitoitetaan asioiden yksinkertaistamiseksi joskus samoin periaattein, minkä seurauksena tomutustaso saattaa asettua ergonomisesti liian korkealle Erityisesti näin käy, jos tilaajataho perusparannushankkeissa haluaa turvallisuuden lisäämiseksi nykyisiäkin säädöksiä korkeammat kaiteet. On muistettava, että tomutusparvekkeiden tulisi olla lukitun oven takainen paikka, jonne lapsilla ei ole vapaata pääsyä.

Kohdassa 3.3 vaakakuormien yhteydessä ehkä voisi viitata törmäyskuormiin.

Kohdassa 3.4 ei vielä oteta puheeksi kiipeämistarpeen vähentämistä järjestämällä lapsen silmäkorkeudelle mahdollisuuksia uloskatsomiseen; myöhemmin tästä toki muistutetaan. Sanottu tavallaan pätee myös pyörätuolia käyttäviin; istumakorkeudelta on voitava nauttia parvekkeella, terassilla tai katsomossa olosta.  Kiipeilyn ehkäisemiseksi kaiderakenne voidaan tehdä kauttaaltaan sisäänpäin kallistuvaksi. Ratkaisutavasta löytynee vanhempiakin parveke- ja terassiesimerkkejä. Tämä on eri asia kuin kaiteen yläjuoksun viiste tai yläpinnan vietto, jolla ohjataan kaiteelle satanut vesi julkisivun sijaan parvekkeen puolelle ja hallitusti syöksytorveen.)

Samassa kohdassa ei myöskään vielä noteerata tilannetta, jossa porras ja hissikuilu / -torni sivuavat toisiaan. Näiden välinen suojaus on kyllä esillä myöhemmin.

Kohdassa 3.6 käsitellään katto- ja terassitasanteiden kaiteita. On huomattava vaaran piilevän myös siinä, että tasanteella oleva henkilö kaatuu sisään päin vasten huoneen ikkunaruutua ja loukkaantuu lasinsäröistä. Lasirakenteen mahdollisia puutteita on käytännössä korvattu ruudun eteen asennetulla suojakaiteella.

Kohdassa 3.7 käsitellään katsomokaiteita. Leikkauspiirrokset ovat penkkirivien kohdalta, eivät käytävälinjalta. Siksi olisi ainakin kuvatekstissä erikseen muistutettava istuma-alueiden välisestä, alas johtavan käytävän päässä olevasta kaidejaksosta. Tämän mitoituksessa tulisi varautua ihmismassan hallitsemattomaan ’pakkautumiseen’ ja kaatumisiin noteeraamalla ruuhkakuorma, kuten esimerkiksi Hartwall-areenan katsomoparvilla toteutetussa järjestelyssä.

Kohdassa 3.8 aivan oikein otetaan esille parvekkeen lattiatason ’trallikorotusten’ ja kivipinnalle asennettujen puukansien ennakointi kaidekorkeutta ratkaistaessa. Tämä ennakointi on perusteltua myös lumivaran vuoksi; luomatta jäänyt, paikalleen poljettu lumikerros vastaavasti vähentää kaiteen suojakorkeutta.  Ikkunaoven kaidetta käsiteltäessä ei missään tapauksessa saa unohtaa pystysuuntaisen palo-osastoinnin vähimmäisvaatimusta! Päällekkäisten ranskalaisten ovien välistä minimisuojaetäisyyttä ei ehkä ole saavutettavissa ilman, että asiaan vaikutetaan myös kaideratkaisulla.

Kohdassa 4.1 malliksi piirretyistä käsijohteista eräät ovat poikkileikkaukseltaan pyöreitä tai pyöristettyjä. Esimerkiksi 1950-luvun tavallisissa aravakohteissa porraskaiteen johdepuu on leikkaukseltaan pohjaraudan päällä lepäävä soikio (ellipsi), mikä edustaa ergonomialtaan ja estetiikaltaan aivan toisenlaista laadukkuutta.  Pitäisikö ulkokaiteiden osalta ottaa kantaa skeittaukseen? Nyt siihen on selvästikin pidättäydytty ottamasta kantaa.

Yksittäisiä huomioita

Sivu 3, Taulukko 1, Pystysuoran aukon vaakasuora väli selostettu Virhe. Viitteen lähdettä ei löydy. Jäänyt turhaa tekstiä?

Sivu 5, Kuva 5. Ristiriita asetustekstin ja kohdan 2 sekä piirroksen kanssa. Piirroksessa kaiteen ja suojaavan osan väli saa olla alle 300 mm, kun taas asetuksen ja kohdan 2 mukaan väli saa olla max. 200 mm?

Sivu 7, Suojarakenne, 4. kappale: ”Alle 700 mm:n korkeudella lattiapinnasta olevissa ikkunoissa (lasituksen alareuna) ja aukoissa yleisön käyttöön tarkoitetuissa tiloissa käytetään turvalasia tai rakenteeltaan muunlaista suojaavaa osaa.” Tulee poistaa ”yleisön käyttöön tarkoitetuissa tiloissa”, koska tämä asia koskee kaikkea rakentamista, myös omakotitaloja.

Sivu 9, Parvekkeiden ja terassien kaiteiden suunnittelussa otetaan huomioon – listan viimeinen pallukka: tulee lisätä ”Kaidekorkeuden mitoitus tehdään lattianpinnan korkeudesta ylöspäin, koska terassin lattia saatetaan peittää esteetöntä käyttöä varten esimerkiksi puuritilällä tai muulla rakenteella…” Suositellaan -verbin voisi jättää pois tässä tapauksessa.

Sivu 9, Ikkunaoven kaide. Kappaleen loppuun lisättävä: ”Varatienä toimivassa ikkunaovessa tulee varautua siihen, että asukas voi pelastustilanteessa seisoa kaiteen ulkopuolella.” (Onko Kuvan 9 oikean puoleisen kaiteen ulkopuolella nk. varvastila?)

Sivu 10, toinen pallukka, pois sanat ”tapauskohtaisesti toiselle tai”, sillä asetus edellyttää nykyisin molemmille puolille kaiteita.

Sivu 10, Portaiden, tasanteiden ja luiskien suojakaide voi olla rakenteeltaan -lista: Kohtaan levykaide lisättävä ”; jonka materiaali on tähän käyttötarkoitukseen soveltuva”. On tapahtunut onnettomuuksia, joissa levykaide on pettänyt, kun oli valittu väärä levymateriaali. Ja voisi poistaan ”lankalasin”, sillä ei liene mitään kestävyystakuita.

Sivu 11, 3.11. Kaiteen lasirakenteet, toinen kappale: Lankalasi pois, ks. edellinen kommentti.

Sivu 11, 3.12. Kaiteen kiinnittäminen ja jäykistys: Lisättävä huomautus, että kiinnityksessä huomioitava eri materiaalien lämpöliike ja sen aiheuttama materiaalien ”eläminen”.

Sivu 12: 4. KÄSIJOHTEET, viimeinen kappale. Onko tähän jäänyt Kuvan 11 teksti?

Helsingissä 17.6.2020
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry

Heini Korpelainen,
rakennussuunnittelutoimikunnan sihteeri