Suomen Arkkitehtiliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA edustaa laaja-alaisesti rakennetun ympäristön eri rooleissa toimivia arkkitehteja, joille rakentamislaki tuottaa tärkeimmän säädösperustan ammatinharjoittamiselle ja rakennetun ympäristön suunnittelulle. Arkkitehtiliitto toteaa, Ympäristöministeriön valtuuttamana rakentamislain mukaisena pätevyyden toteamiselimenä, rakennussuunnittelijan tavanomaisen vaativuusluokan pätevyyksiä varsinaisille jäsenilleen ja vastaa EU/ETA-maissa suoritettujen arkkitehtitutkintojen tunnustamisesta.
Arkkitehtiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä ja toteaa seuraavaa.
Rakennusten energiatehokkuus
Energiatehokkuuden oikeasuhtainen huomioiminen ja minimivaatimuksista säätäminen on keskeistä tulevaisuutemme kannalta. Suojeltujen ja muuten arvokkaiden rakennusten vapauttaminen energiatehokkuuden parantamisvelvoitteesta korjaustöiden yhteydessä on välttämätöntä rakennusperintömme säilyttämiseksi. Arkkitehtiliitto pitää tervetulleena esitystä, että myös energiankäytön päästöt tullaan huomioimaan energiatehokkuuden laskennassa.
37 § Energiatehokkuus
Pykälää uuden rakennuksen päästöttömyydestä pitää vielä tarkentaa jälkikäteen tehtävien energiatehokkuuden parannustoimenpiteiden osalta. Laissa ei ole tarpeen ottaa kantaa esitetyllä tasolla mahdollisesti jälkiasennuksena tehtävien aurinkoenergialaitteistojen kustannuksiiin. Sen sijaan laista pitää käydä selvästi ilmi, kuka on varmistaa sen, että suunnitelmissa on varauduttu tuleviin energiatehokkuuden parannuksiin lain vaatimalla tavalla. Luontevimmin tämä hoidetaan rakentamisluvan yhteydessä, mikä vaatii rakennusvalvonnalta resurssointia.
Arkkitehtiliiton ehdottama pykälämuotoilu:
“Uusi rakennus on suunniteltava siten, että siihen on mahdollista jälkiasentaa kustannustehokkaasti optimaalinen määrä aurinkoenergialaitteistoja ilman merkittäviä rakenteellisia lisätoimia. Suunnittelussa on otettava huomioon rakennuksen sijaintipaikan aurinkosäteily. Mahdollisen jälkiasennuksen laajuus ja toteutus tulee esittää rakentamislupahakemuksessa”.
Määritelmät
Esitys hyötypintalan määritelmäksi on hyvä ja se edistää alan yhteistä ymmärrystä ja tulkintoja.
Rakentamisen luvanvaraisuus ja edellytykset
Esitys maankäyttö- ja rakennusasetuksen pykälien (57-60 §, 62 §, 67 § ja 84-85 §) sisällyttämisestä rakentamislakiin erillisen asetuksen sijaan on kannatettava ja tukee rakentamisen sääntelyn eheyttä ja kokonaisuutta.
Lyhyt vuokraus
Arkkitehtiliitto kannattaa rakennusten käyttöasteen lisäämistä ja purkamisen välttämistä mahdollistamalla rakennusten joustava käyttö. On tärkeää, että ammattimaisen majoitustoiminnan ja asumisen välille tehdään selvä ero.
195 § Kelpoisuuksia koskeva siirtymäsäännös
Muutosesitykset kelpoisuuksia koskevaa siirtymäsäännöstä koskien ovat kannatettavia.
1. momentti
Ympäristöministeriön päätös kelpoisuuksia koskevan siirtymäajan jatkamisesta on tervetullut erityisesti niin sanotuissa kolmansissa maissa tutkintonsa suorittaneiden, pitkään Suomessa toimineiden rakennusalan ammattilaisten kannalta. Siirtymäajan jatko mahdollistaa kuitenkin vain osittain tämän ryhmän ammatinharjoittamisen. Suomessa on kasvava määrä niin sanotuissa kolmansissa maissa tutkintonsa suorittaneita rakennusalan ammattilaisia, joiden mahdollisuutta toimia rakentamisluvan mukaisissa tehtävissä tämä jatkopäätös ei mahdollista heiltä puuttuvan aikaisemman rakennusvalvonnan kelpoisuuspäätöksen takia. Suurin osa näistä henkilöistä on Suomen kansalaisia ja arkkitehteja. Pelkästään Suomen Arkkitehtiliiton jäsenistä yli 10 % on suorittanut tutkintonsa muualla kuin Suomessa.
2. ja 3. momentti
Momentit vastaavat Arkkitehtiliiton lausuntokierroksella huhtikuussa 2025 tekemää esitystä ja määrittävät nyt selkeästi, miten siirtymäsäännöksen perusteella tehtävä kelpoisuuden arviointi tapahtuu hankekohtaisesti, osana rakennusvalvonnan kelpoisuusarviointia. Siirtymäsäännös huomioi nyt myös tasapuolisesti kaikki olennaiset tutkinnot ja sitoo kelpoisuuden toteamisen edellytykset aikaisempaan vastaavaan kokemukseen – ei tutkinnon suorittamisajankohtaan – niin suunnittelu- kuin työnjohtotehtävissä.
Suomen Arkkitehtiliitto katsoo, että yhdenvertaisuuden ja ammatinharjoittamisen oikeuden näkökulmasta 3. maissa rakennusalan korkeakoulututkinnon suorittaneiden tilanne on kohtuuton. Tarvittava lainsäädäntö tulee valmistella viipymättä.
Helsingissä 6.5.2026
Suomen Arkkitehtiliitto
Asko Takala
puheenjohtaja
Arja Lukin
pääsihteeri