Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakentamislain ja rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden toteamisesta annetun lain muuttamisesta

Rakentamislaki 751/2023

112 § Viranomaiskatselmus
Suomen Arkkitehtiliitto pitää perusteltuna, että viranomaiskatselmus on mahdollista järjestää myös virtuaalisena, kun hanke ja sen vaativuus sen mahdollistavat. Valtakunnallisten käytäntöjen ja virtuaalisen viranomaiskatselmuksen edellytysten määrittämiseksi tulee asiaa koskevan ympäristöministeriön asetuksen valmistelu aloittaa pikaisesti.

119 § Rakennuttajavalvonta
Hallitusohjelman mukaisen rakennusvalvontauudistuksen yhdeksi tavoitteeksi asetettiin rakennusvalvontojen yhteisten tulkintojen ja käytänteiden tuottaminen. Kun laajan kokonaisuudistuksen sijaan on päädytty tässä vaiheessa uudistamaan olemassa olevaa lainsäädäntöä kevyemmin, on vaarana, että yksittäiset, pistemäiset muutokset vain lisäävät entisestään rakennusvalvontakohtaisia tulkintoja ja käytänteitä. Tämä lisää osaltaan hankkeiden toteutuksen ennakoimattomuutta.

Valtaosa Suomessa toteutetuista asuinrakennushankkeista on pientaloja, joissa rakennushankkeeseen ryhtyvä on usein kuluttaja. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että rakennuttajavalvontahakemusta arvioitaessa varmistetaan, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä tai hankkeessa valvontaa hoitavalla osapuolella on tosiasialliset resurssit vastata rakentamisen luvan-, säännösten ja määräysten mukaisuudesta.

Kun rakennuttajavalvonta ulotetaan koskemaan myös asuinrakentamista, tulee ympäristöministeriön asetus valvontasuunnitelman sisällöstä ja toteuttamisesta säätää pikaisesti. Asetuksessa tulee erityisesti huomioida rakennuttajavalvonnan resurssien varmistaminen valvontasuunnitelmassa, niin osaamisen kuin ajankäytön näkökulmista.

Pätevyyden osoittamislaki (812/2023)

1 § Soveltamisala
Suomen Arkkitehtiliitto pitää välttämättömänä, että lain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös EU- ja ETA -maiden ulkopuolella suoritettuja rakennusalan tutkintoja. Rakentamislain ja pätevyyden osoittamislain voimaantulon jälkeen huomattava määrä Suomessa pitkään toimineita rakennusalan suunnittelijoita ja työnjohtajia eivät ole voineet hankkia rakentamislain edellyttämää pätevyystodistusta sääntelyn puutteen vuoksi. Tilanne on muodostunut vaikeassa suhdannetilanteessa monelle ammatinharjoittamisen esteeksi, mitä pätevyyksiä koskeva siirtymäaika ei ole täysin pystynyt paikkaamaan. Suurin osa näistä väliinputoajista on Suomen kansalaisia ja vuosikymmeniä Suomessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa tehtävissä toimineita 3. maiden kansalaisia.

5 § Rakentamisen ulkomaisten tutkintojen vastaavuuden arviointi
Arkkitehtiliitto pitää perusteltuna, että myös rakentamislakiin perustuvien pätevyyksien osalta sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon valmistelemaa ulkomaan opintolakia esitettyine muutoksineen (VN/34767/2025) vastaavasti kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua lakia EU-ja ETA-maissa suoritettujen tutkintojen osalta (1384/2015). Tämä luo yhteisen perustan ja toimialasta riippumattomia käytäntöjä myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolella suoritettujen korkeakoulututkintojen tunnustamisen menettelyihin. Esityksen mukaisesti Arkkitehtiliitto pitää tärkeänä, että tämä esitys tulee voimaan mahdollisimman nopeasti eduskunnan käsittelyn jälkeen.

Kun ympäristöministeriön tavoitteena on valtuuttaa pätevyystodistuksia myöntäviä toimielimiä vastaamaan myös EU- ja ETA maiden ulkopuolella suorittujen tutkintojen arvioinnista, tulee ympäristöministeriön varmistaa valtuutettujen toimijoiden riittävä osaaminen 3. maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen.

Muita näkemyksiä koko luonnoksesta hallituksen esitykseksi
Perustuen kokemuksiinsa ympäristöministeriön valtuuttamana pätevyydentoteamiselimenä ja FISE Oy:n sihteerijärjestönä rakennussuunnittelijan ja maisemarakentamisen pätevyydentoteamisessa, Suomen Arkkitehtiliitto on tunnistanut merkittäviä tarkennustarpeita rakentamislain 83 § Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset koskien. Esitetyt muutokset korjaavat eri pätevyydentoteamiselinten nykyisellään eriäviä tulkintoja suunnittelijoiden pätevyyksien myöntämisessä ja lisäävät järjestelmän uskottavuutta.

83 § Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset – Esitetyt muutokset;
ks. myös erillinen liite

1) Tavanomaisessa vaativuusluokassa ei edellytetä kokemusta, mutta korjaus- ja muutostyötä koskien edellytetään kokemusta korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävistä.
TARKENNETAAN 1. momenttia;
Korjaus- ja muutostyön suunnittelijalla on oltava kokemusta korjaus- ja muutostöiden suunnittelusta “lukuunottamatta tavanomaista suunnittelutehtävä.”

2) Tällä hetkellä poikkeuksellisen vaativan vaativuusluokan pätevyys on mahdollista saavuttaa vaikka suunnittelija ei täyttäisi alemman, erittäin vaativan vaativuusluokan pätevyyden edellytyksiä.
LISÄTÄÄN 1. momentin loppuun
“Saadakseen kelpoisuuden vaativampaan suunnittelutehtävään suunnittelijan on täytettävä myös vähemmän vaativien suunnittelutehtävien kelpoisuusvaatimukset.”

3) Pääsuunnittelijan kelpoisuuden nykyiset vaatimukset ovat niin tulkinnanvaraiset, että se asettaa rakennushankkeeseen ryhtyvät ja pääsuunnittelupalveluita tarjoavat toimijat vaikeaan asemaan, kun arvioidaan hankkeeseen kiinnitettävän pääsuunnittelijan pätevyyttä. Sääntely luo nykyisellään vaihtelevia tulkintoja.
LISÄTÄÄN 2. momentin loppuun tarkennus
“Pääsuunnittelijan on täytettävä rakennus- tai erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset vähintään rakentamishankkeen rakennus- tai rakennesuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokan mukaisesti.”

4) TARKENNETAAN 3. momenttia
Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena “sekä uuden rakennuskohteen että sen korjaus- tai muutostyön suunnittelutehtävässä” on:

5) Tällä hetkellä poikkeuksellisen vaativan vaativuusluokan pätevyys on mahdollista saavuttaa vaikka suunnittelija ei täyttäisi alemman, erittäin vaativan vaativuusluokan pätevyyden edellytyksiä.
TARKENNETAAN 3. momentin alakohtia 1 ja 2
1. poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen “suunnittelu”tehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus”, josta kaksi vuotta erittäin” vaativista suunnittelutehtävistä;
2. erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava sekä vähintään “kahden kuuden” vuoden kokemus, “josta vähintään kaksi vuotta kokemusta” vastuullisena vaativassa suunnittelutehtävässä toimimisesta;

Helsingissä 20.8.2026

Suomen Arkkitehtiliitto
Asko Takala
puheenjohtaja

Pia Selroos
erityisasiantuntija