Ekologisen rakentamisen näkökulmia -podcast-sarjan toinen kausi alkaa

Ekologisen rakentamisen näkökulmia -podcast pyrkii vastaamaan suuriin kysymyksiin asiantuntijoiden avulla. Podcast-sarjaa voit kuunnella Spotifyssa ja iTunesissa. Uudet jaksot lisätään myös ilmestyessään tälle sivulle.

Rakennusalan päästöt täytyy saada alas. Nopeasti.

Ekologinen kriisi on aikamme suurin ongelma. Rakennusala on tässä merkittävä tekijä: rakennettu ympäristö tuottaa kolmanneksen Suomen hiilipäästöistä ja kuluttaa ison osan luonnonvaroista.

Ekologisen rakentamisen näkökulmia -podcastin toisella tuotantokaudella pureudutaan ekologisen rakentamisen käytännön ratkaisuihin. Kuulet hiilijalanjäljen laskennasta, korjaamisen ja kiertotalouden mahdollisuuksista sekä puusta ja muista luonnonmateriaaleista rakentamisessa.

Jaksoissa esitellään toteutettuja hankkeita ja käydään läpi konkreettisia keinoja, joilla arkkitehti voi vaikuttaa rakentamisen ympäristökuormaan.

Ilmastokriisi ei kuitenkaan ole pelkkää konkretiaa. Se on myös tunteita ja asenteita. Tuotantokaudella pureudutaan myös niihin tunteisiin ja unelmiin, joita ympäristökriisien maailmassa eläminen arkkitehdeissa herättää.

Arkkitehdit Laura Lammert Venla Leppänen, Julia Rytkönen ja Kristinä Färm sekä arkkitehtiopiskelija Siiri Könönen kutsuvat haastatteluun erilaisia asiantuntijoita keskustelemaan ekologisen rakentamisen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä kohdattavista haasteista eri näkökulmista/perspektiiveistä. Podcast-sarjan on tuottanut EKO-SAFA, ja sen tekemistä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.

Ensimmäisen kauden jaksot löydät Spotifysta, iTunesista tai täältä.

2. kauden 1. jakso: Arkkitehtuurin rooli ilmastokriisissä. 

Arkkitehdilla on suuri valta ja vastuu siitä, millainen ympäristömme on. Rakentaminen tuottaa päästöjä ja kuluttaa paljon luonnonvaroja. Miten voisimme päästä tilanteeseen, jossa rakentaminen olisi symbioosissa luonnon kanssa? Jaksossa vieraana VAPAA-kollektiivin jäsenet Iines Karkulahti ja Charlotte Nyholm. VAPAA-kollektiivin tavoitteena on nostaa esiin systeemisen muutoksen tarvetta ja holistista näkemystä ratkaisujen etsimisessä. He kertovat myös, millainen potentiaali arkkitehdeilla on ilmastokriisin ratkaisemisessa.

 

 

2. kauden 2. jakso: Hiililaskentaa ja rakentamisen uutta

Jaksossa keskustellaan siitä, mitä siirtymä pois hiilestä tarkoittaa rakennusalalle. Miten lainsäädäntö muuttuu? Entä rakennusbisnes? Mitä tarkoittaa rakennuksen ilmastoselvitys ja miten kiertotalouden vaatimukset haastavat nykyrakentamista? Vieraina Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä ja Juha Kostiainen rakennusliike YIT:ltä.

 

 

 

 

2. kauden 3. jakso: Urbaanit puurakennukset 

Suomen pitäisi olla puuarkkitehtuurin luvattu maa, mutta silti suurin osa uudisrakennuksista tehdään edelleen betonista. Mikä tekee puusta niin haastavan materiaalin? Mitä täytyy tehdä, jotta puu saadaan sovitettua nykyisiin rakentamisen tapoihin? Jakson vieraina Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen sekä arkkitehdit Selina Anttinen ja Teemu Halme Anttinen Oiva Arkkitehdeilta. Jaksossa esitellään toimiston kaksi puurakentamisen hanketta; Jätkäsaaren Wood City ja Katajanokan Laituri.

 

 

2. kauden 4. jakso: Luonnonmateriaalit kaupunkirakentamisessa 

Tiedetään, että betoni on suuri saastuttaja, muovi ei maadu ja monet rakennusteollisuudessa käytettävät kemikaalit ovat epäterveellisiä. Olisiko aika suunnata katse vaihtoehtoisiin materiaaleihin? Miten luonnonmateriaalit istuvat nykyrakentamiseen? Ovatko ne hippien huuhaata vai voisiko niillä olla potentiaalia suuremmissakin rakennushankkeissa? Jaksossa arkkitehdit Kati Juola-Alanen ja Kristiina Kuusiluoma kertovat oljen ja saven mahdollisuuksista nykyarkkitehtuurissa.

Jakso on jaettu kolmeen osaan: Alkupuolella Kati Juola-Alanen kertoo oljesta. 37:00 alkaa Kristiina Kuusiluoman osuus savesta ja 74:19 käydään läpi yhdessä näiden materiaalien roolista rakentamisessa.

 

2. kauden 5. jakso: Korjausrakentamisen ekologisuus 

Rakennusten raskas korjaaminen on usein ekologisempaa kuin uudisrakentaminen. Korjaaminen säästää materiaaleja, jolloin rakentamisenaiheuttama hiilipiikki pienenee. Mutta miksi silti usein päädytään korjaamisen sijasta purkamaan? Jaksossa keskustellaan korjausrakentamisen ekologisista kysymyksistä Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtisen sekä korjausrakentamiseen erikoistuneiden arkkitehtien Kristina Karlssonin ja Mona Schalinin kanssa. Jaksossa esitellään myös Käärmetalon korjaushanke.
Jakson rakenne:
Ensimmäinen tunti: purkuun johtavat syyt ja korjausrakentaminen yleensä
59:47 korjaamisen haasteet
1:10:27 Käärmetalon korjaus

 

2. kauden 6. jakso: Rakennusten kiertotalous ja rakennusosien uudelleenkäyttö

Rakennettu ympäristö on täynnä käyttökelpoisia materiaaleja, mutta silti rakennuksia purettaessa raaka-aineet päätyvät jätteiksi tai vähäistä arvoa tuottavaan kierrätykseen. Nykyinen rakennusten purkamisen kulttuuri ei ole ekologisesti kestävää. Uusien raaka-aineiden tuottaminen tuhoaa olevia luonnonympäristöjä, kun samalla purettavissa rakennuksissa olisi käyttökelpoisia materiaaleja, joiden kierrättämisellä voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Jaksossa vieraana kiertotalouden kysymyksiin perehtynyt arkkitehti ja yliopistotutkija Satu Huuhka.

 

 

 

 

2. kauden 7. jakso: Arkkitehdin ympäristöahdistus 

Millaista on tehdä töitä rakennusalalla keskellä ilmastokriisin aikakautta? Mikä herättää arkkitehdissa ympäristöahdistusta ja mitkä ovat kiinnostavia ratkaisuja isoihin ongelmiin? Vieraina arkkitehdit Ninni Westerholm ja Maiju Lehtimäki. Jaksossa kuullaan myös arkkitehtien nimettömiä tarinoita ympäristöahdistuksesta. Kokemukset on kerätty kesällä 2020 toteutetusta kyselystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hae sivustolta:

X