Työehtosopimusneuvottelut on syksyn myötä polkaistu käyntiin. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset arkkitehtisuunnittelualalla, suunnittelu- ja konsulttialalla ja teknologiateollisuudessa päättyvät lokakuun 2017 loppuun mennessä.
Arkkitehtisuunnittelualan yksityisen sektorin sopimus neuvotellaan YTN ry:n (Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö) toimesta. Työnantajia neuvottelupöydässä edustavat Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ja Palvelualan työnantajat PALTA ry. Julkisen sektorin ja yliopistojen neuvottelut alkavat vasta vuoden vaihteessa, sillä sopimukset päättyvät tammikuun 2018 lopussa.
Yksi keskeinen asia, mistä työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan, on palkankorotukset sopimuskaudelle. Samalla sovitaan, miten pitkäksi aikaa sopimus tehdään ja myös tällä on vaikutusta palkankorotuksiin. Arkkitehtisuunnittelualalla säännöllisen työajan keskiansio on EK:n viimeisimmän palkkakyselyn (syyskuu 2016) mukaan 3990 euroa. TEKin työmarkkinatutkimuksen (syksy 2016) mukaan yksityisen sektorin mediaanipalkka oli 4202 euroa. Arkkitehtisuunnitteluala on ottanut palkkakehitystä vähitellen kiinni ja on tällä hetkellä lähes samoissa lukemissa suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden kanssa. Siitä huolimatta arkkitehtisuunnittelualan ja suunnittelualan ylempien toimihenkilöiden ansiot näyttävät laahaavan hieman matalammalla verrattuna muihin ylempiin toimihenkilöihin.
Työehtosopimuksilla sovitaan paitsi palkankorotuksista, myös muista työsuhteen vähimmäisehdoista. Sairausajan palkka, palkallinen äitiys/isyysvapaa, lomaraha ja vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaaminen ovat sellaisia asioita, joista sovitaan työehtosopimuksella. Sopimisen tarkoitus on taata alalle tietyt minimiehdot alalla työskenteleville. Selkeät pelisäännöt myöskin helpottavat yritysten toimintaa ja mahdollistavat paikallisen sopimisen sovituissa rajoissa.
Neuvottelutilanne on muuttunut edellisistä kerroista. Koko 2010-luvun ajan Suomessa on keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen kautta toteutettu äärimmäisen maltillista palkkapolitiikkaa, jonka tavoitteena on ollut parantaa työllisyyttä ja kilpailukykyä (raamisopimus, työllisyys- ja kasvusopimus sekä viimeisenä nollakorotusten ja työajanpidennysten vuoksi miinusmerkkinen kilpailukykysopimus). Nyt ollaan edellisistä neuvottelukierroksista poiketen alakohtaisella neuvottelukierroksella, jolloin alan menestys ja alan erityispiirteet tulisi kyetä ottamaan huomioon paremmin. Vientiteollisuus on kuitenkin ottanut vahvan roolin meneillään olevissa neuvotteluissa. Vaikka neuvottelemmekin tänä vuonna alavetoisesti, vientiteollisuuden neuvotteluilla tulee olemaan vaikutusta tavalla tai toisella myös arkkitehtisuunnittelualan neuvotteluihin. Tavoitteena on päästä järkeviin ratkaisuihin niin, että ne turvaavat ostovoimaa.