Miten teemme kaupunkiympäristöä?

Kuva: Ilona Leikas

Meille kaikille arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön parissa työskenteleville antaisin ohjeeksi, että tekisimme kaupunkiympäristöä rohkeasti, mahdollisimman ymmärrettävästi ja tekojen kautta.

Arkkitehtuuri on keskeinen rakennuspalikka kaupunkiympäristön palapelissä. Se ratkaisee, miten rakennetut kaupungit toimivat ja millaista tarinaa ne kertovat. Arkkitehtuurin roolia kaupunkiympäristössä pohditaan parhaillaan niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti arkkitehtuuripolitiikan uudistuskierroksella.

Itse odotan valtakunnalliselta uudistukselta rohkeita avauksia, suuntaviivoja sekä kaupungeille tukea arkkitehtuurin ja hyvien kaupunkiympäristöjen edistämiseen. Ilman paikallista työtä valtakunnalliset linjaukset eivät kuitenkaan jalkaudu tasolle, jossa kaupunkeja rakennetaan. Muuten voi käydä kuin yhden pelaajan joukkueelle.

Arkkitehtuuripolitiikan pitää vastata niihin haasteisiin, joita kaupungit ja kaupunkiympäristö yhä enemmän kohtaavat. Jyväskylässä olemme lähestyneet asiaa nivomalla eri aihealueita yhteen. Vastikään hyväksytty AVOin kaupunkiympäristö -politiikka yhdistää arkkitehtuurin, viherpolitiikan ja osallisuuden kaupunkiympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa.

Puurakentamisen edistäminen on yksi arkkitehtuuripolitiikan toimenpiteistä. Kuva: Touho Häkkinen.

 

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Ensinnäkin rakennettua ympäristöä suunnitellaan rakennusten ja viherympäristöjen kokonaisuutena. Toiseksi, hyvien kaupunkiympäristöjen suunnittelu ei ole riittävää, vaan myös tekemisen tapojen on oltava hyviä. Tässä vaiheessa osallisuus tulee mukaan. Kaupunkia ei rakenneta vain suunnittelijan päässä, vaan yhdessä asukkaiden, maanomistajien sekä kiinteistö- ja rakennusalan tahojen kanssa.

Jyväskylässä testasimme uusia toimintatapoja ensin kokeiluilla. Näihin kuuluivat esimerkiksi erilaiset opastetut kävelykierrokset, uudet digitaaliset osallistumiskeinot, arkkitehtuurikilpailujen uudet arviointiperusteet sekä luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntäminen. Monet kokeiluista vakiintuivat kuten vuosittain jaettava AVOin kaupunkiympäristö -tunnustus sekä kiinteistö-, rakennus- ja viheralan toimijoiden yhteistyötä lisäävä yhteistyöfoorumi.

Syntyipä työn aikana ideoita myös kaavoituksen puutaseesta, maisema-arkkitehtuurin vahvistamisesta rakennusvalvonnassa sekä erilaisista opinnäytetöistä. Osa kokeilujen aikana syntyneistä ideoista otettiin mukaan AVOin-politiikan myöhemmin toteuttaviin toimenpiteisiin. Vasta kaikkien kokeilujen jälkeen loimme uudet politiikkalinjaukset.

Tällä hetkellä siis kaupunkiympäristöjen tekemisen ympärillä kuhisee ja kuplii monella eri tasolla ja tavalla – mikä on hienoa! Meille kaikille arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön parissa työskenteleville antaisin ohjeeksi, että tekisimme kaupunkiympäristöä rohkeasti, mahdollisimman ymmärrettävästi ja tekojen kautta. Kaupunkipalapelin rakentamiseen tarvitaan arkkitehtuurin lisäksi muitakin paloja esimerkiksi dialogista digitalisaatioon tai ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tai kuten Jyväskylän viesti kuuluu – luomme hyvää kaupunkiympäristöä Aaltojen lailla, viihtyisäksi koko kylän voimin sekä oppien, tehden, unelmoiden.

Green street -ratkaisussa hulevesiä hallitaan luontopohjaisin ratkaisuin perinteisen teknisen infrastruktuurin sijaan. Kuva: Ramboll.

 

Tutustu Jyväskylän arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikkaan.

 

Sarita Nordstrand

Kirjoittaja on Jyväskylän kaupungin kaavoituksessa toimiva erikoissuunnittelija, joka tarkastelee arkkitehtuurin maailmaa maantieteilijän silmin.

Hae sivustolta:

X