Maailman parasta arkkitehtuuria
Kevään liittovaltuustokokouksessa polkaistiin käyntiin SAFAn uuden strategian ideointi. Inari Virkkala ja Noora Laak vetivät työpajan, jossa SAFAn toiminnan tavoitteita palloteltiin koko liittovaltuuston voimin. Työ on vasta alussa, mutta työpajan anti oli sen verran lupaavaa, että prosessilta voi odottaa erinomaisia tuloksia.
Liiton aiempi strategia on hahmottunut jäsenille osittain heikosti, ja strategian käytännön toteutus on saattanut jäädä monelle etäiseksi. Siksi onkin ilahduttavaa, että nyt tehtävä työ pyrkii päättäväisesti konkreettisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.
Todellisten tekojen ja toiminnan parantamisen rinnalle tarvitaan jäsenet yhdistävä selkeä visio: yhteinen tarina, syy miksi tavoitteilla ja toimenpiteillä on merkitystä. Miten SAFAn toiminnan tavoitteet pukisi napakaksi visioksi, selkeäksi unelmaksi, jota kohti pyrkiä?
Kokeillaan ajatusleikkiä: Jos Suomen arkkitehtiliiton sijaan pohditaan Suomen jääkiekkoliittoa, ei visiota ole vaikea keksiä. Urheilun – eli lajiliittojen – kohdalla on ilmiselvää, että tavoitteena on harrastajamäärien kasvattaminen, kilpaileminen ja voittaminen. Toisin sanoen se, että suomalainen jääkiekko on maailman parasta. Urheiluseurojen ylläpitämä kasvatuksellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen toiminta seuraa tätä tavoitetta. Ja kun kultaa sitten voitetaan, synnyttää se onnistumisen tunteen koko yhteisössä.
Palataan takaisin oman liittomme visioon. Mielestäni täysin kainostelematta ja mörköjä pelkäämättä pitäisi todeta, että Suomen Arkkitehtiliiton visiona on, että suomalainen arkkitehtuuri on maailman parasta, suomalaiset arkkitehdit ovat maailman parhaita ja Suomessa on maailman paras arkkitehtuurikulttuuri. Tällainen viesti avautuu yksinkertaisuudessaan aivan kaikille.
On myös helppo huomata, että unelmalle on vaikkapa modernin suomalaisen arkkitehtuurin historiassa runsaasti myös katetta. Kyse taitaakin olla nyt enemmän viestinnän vivahteista.
Esimerkiksi viime vuonna keskusteltiin paljon Paimion parantolan tulevaisuudesta. SAFA nosti keskustelussa ansiokkaasti esiin parantolan kansainvälisestikin merkittäviä kulttuuriarvoja, ja asia nousi hienosti näkyviin valtamedioissa saakka.
Paimion parantola on siis ilmiselvästi maailman parasta arkkitehtuuria! Tämä mielikuva rakennuksesta uppoaisi varmasti suureen yleisöön tehokkaammin kuin mikään tarkkasanainen kuvaus funktionalismin tavoitteista tai rakennuksen detaljikasta. Nyt on kyse mielikuvista ja vaikuttavuudesta: maailman parasta arkkitehtuuria pitää suojella, tai se menetetään.
Vastaavasti Tapiolan uimahallin tulevaisuutta koskeva keskustelu saisi kouriintuntuvamman kiintopisteen, jos Tapiolan puutarhakaupungin todettaisiin olevan kaupunkirakenteena kiistatta maailman parasta arkkitehtuuria. Suuri yleisö tarvitsee selkeitä tarinoita, ja Tapiolan synty on yksi komeimmista.
Ajankohtaisempi esimerkki on Helsingin keskustakirjasto Oodi, joka on nyt kirjaimellisesti ehdolla maailman parhaaksi uudeksi yleiseksi kirjastoksi. Voittaja julkistetaan 27. elokuuta, mutta käytännössä pääseminen kisan neljän parhaan joukkoon on jo osoitus rakennuksen erinomaisesta laadusta.
SAFAn kilpailutoiminnan seurauksena Suomessa valmistuu kansainvälisesti noteerattuja rakennuksia parin vuoden välein, mikä on muuten huomattavasti useammin kuin kiekkoleijonat saavat kultaa kaulaansa. Elinvoimaisen arkkitehtuurikulttuurimme perusteella näyttäisi vahvasti siltä, että suomalainen arkkitehtuuri on maailman parasta. Meidän pitää vain uskaltaa sanoa se ääneen.
Jussi Ukkonen
SAFAn liittovaltuutettu, Uusi Musta