Lähimateriaaleista kestäviä ja hengittäviä rakennuksia

Miksi jokin rakennusmateriaali tai -tapa on ekologinen?

Ensimmäisenä tulee mieleen, että materiaalia on helposti saatavilla läheltä, jolloin kuljetuskustannukset ovat pienet. Hyvä rakennusmateriaali on pitkäikäistä. Se on myös hengittävää, eli sitoo ja luovuttaa kosteutta luonnollisesti. Siinä ei ole ylimääräisiä kemikaaleja, jotka voisivat aiheuttaa käyttäjälle terveysongelmia. Se ei tuota herkästi homeitiöitä tai myrkyllisiä mikrobeja sisäilmaan. Se on edullista ja uusiutuvaa eikä sen valmistaminen kuluta turhaan maapallon resursseja. Sitä on helppo kierrättää tai palauttaa luontoon, kun se on elinkaarensa päässä. Se on omiaan ylläpitämään tai edesauttamaan käyttäjän terveyttä.

Hyviä rakennusmateriaaleja on paljon, mutta erityinen kiinnostus kohdistuu tällä hetkellä luonnonmateriaaleihin: savi, hamppu, massiivihirsi ja ruoko. Niissä on ainesta tulevaisuuden normirakentamistuotteiksi, koska ne tuntuvat kantavan mukanaan lupausta paremmasta, turvallisemmasta ja kestävämmästä tulevaisuudesta.

Lisäksi luonnonmateriaaleissa kiehtoo niiden tunnelma. Ne ovat mukavan näköisiä ja värisiä sekä uniikkeja ulkonäöltään. Yleensä ne ovat myös akustiikaltaan miellyttäviä. Niitä on mukava koskettaa. Luonnonmateriaaleilla on useimmiten myös hyvät lämpöä eristävät, kosteustekniset ja rakennusfysikaaliset ominaisuudet.

Luonnonmateriaalit eivät ole enää marginaalinen, muutamien ekohippien suosima kuriositeetti, vaan ne ovat kasvattamassa suosiotaan yleisemminkin. Hamppubetonista on tehty jo kerrostaloja Italiassa. Ruokokattoisia taloja on Hollannissa 250 000. Savilattioita tehdään asuintaloihin vaikkapa Turun keskustassa, ja ammattitaitoisia osaajiakin on saatavilla. Uusia ammattilaisia valmistuu Mynämäen savirakentamiskoulutuksesta.

Luonnonmateriaalit eivät ole enää marginaalinen, muutamien ekohippien suosima kuriositeetti, vaan ne ovat kasvattamassa suosiotaan yleisemminkin.

Suomessa nopeakasvuisen kuituhampun viljely vaatteiden ja köysien valmistukseen sekä ruokokattojen rakentaminen lopahti viime vuosisadalla lähes tyystin, vaikka molempia materiaaleja on käytetty aiemmin ja ne sopivat hyvin myös pohjoiseen ilmastoon. Kuituhampun ja kalkin seoksesta on rakennettu muutamia koetaloja Turun seudulla viime vuosina. Ruokokattoisia taloja täällä kotimaassa on vain satakunta. Sen sijaan Tanskassa ja Virossa on katkeamaton ketju ruokorakentamisen osaamista pitkältä ajalta.

Jotta nämä hyvät materiaalit pääsisivät oikeuksiinsa ja yleistyisivät arkipäiväisiksi materiaaleiksi pientaloihin, kesämökkeihin tai jopa kerrostaloihin, tarvitaan lisää taitavia rakentajia, suunnittelijoita ja valmiiden rakennusosien tuottajia. Kaikista luonnonmateriaaleista kaivattaisiin valmiita rakennuselementtejä, joita vaikkapa omakotitalon rakentaja voisi ostaa rautakaupasta. Kysyntää olisi esim. kevytsavi- tai hamppuharkoista, tiiviiksi prässätyistä sisäseinälevyistä, joissa olisi puuhaketta, savea, ruokoa tai hamppua, sekä valmiista ruokonipuista katon rakentamista varten. Lisääntyvä kiinnostus luonnonmateriaaleja ja terveellistä sisäilmaa kohtaan tarjoaisi hyvät markkinat innovatiivisille yrittäjille.

Haastattelin Turku-SAFAn puolesta muutamia kokeellista rakentamista toteuttaneita edelläkävijöitä. (Videohaastatteluja voi katsella täällä)

Maailma muuttuu, yhteiskunta muuttuu, rakentaminen muuttuu. Ollaan mukana muutoksessa.

Tiltu Nurminen, arkkitehti SAFA
Kirjoittaja on yrittäjä Arkkitehtitoimisto Creative Turku -toimistossaan.