Elinympäristön eloonjäämisoppi

Ifa Kytösaho.

Onko meillä varaa luopua terveiden rakennusten käytöstä ja rakentaa tilalle vauhdilla uutta? Eikö meillä ole varaa ylläpitää ja hoitaa olemassa olevaa?

Rakentaminen tuottaa aina hiilipiikin. Vanhan rakennuksen purkamisen tuottaman hiilipiikin tasaaminen uuden rakennuksen pienemmällä energiankulutuksella voi kestää hyvinkin 40 vuotta. Olemassa oleva rakennuskantamme on paitsi kansallisvaranto myös hiilivarastomme. Siitä tulee pitää huolta jatkuvalla ylläpidolla. Purkamisen tulisikin olla aina vasta viimeinen vaihtoehto.

Keskeistä sääntelyssä onkin kannustaa vähähiilisempään rakentamiseen ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen joko nykyisillä sijoillaan tai kiertotalouden periaattein, uudelleen jollain toisella paikalla. Rakentamisen tavoitteista nousevat yhä tärkeämmiksi vähähiilisyys, energiatehokkuus, kestävä energiatuotanto sekä rakennusten pitkäikäisyys ja osien kierrätettävyys.

Onko meillä varaa luopua terveiden rakennusten käytöstä ja rakentaa tilalle vauhdilla uutta? Eikö meillä ole varaa ylläpitää ja hoitaa olemassa olevaa? Hankkeiden valmisteluun ja valmiiksi saattamiseen näyttää usein olevan liian vähän aikaa. Pahimmillaan rakennukset toteutetaan liian lyhyin suunnittelu- ja kuivumisajoin, otetaan vastaan keskeneräisinä ja laiminlyödään ylläpitokorjaukset. Näin toimimalla kylvetään siemenet sekä pilaantuville rakenteille että sisäilmaongelmille.

Rakentamisen sääntelyn yhtenä, varsin vaativana, tehtävänä onkin ohjata terveisiin rakentamis-, hoito- ja kunnossapitoprosesseihin.

Hallituskauden merkittävin lakihanke: laki rakennetusta ympäristöstä

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa puututaan keskeiseen rakentamista ohjaavaan lainsäädäntöön. Tämän lainsäädännön tärkein tehtävä on huolehtia olemassa olevan ympäristön muutoksen hallinnasta ja sen säilymisestä hyvänä elinympäristönä.

Nykyistä lainsäädäntöämme haastavat ilmasto- ja energiakysymykset, elintapojen ja liikkumistapojen murros, digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä voimakkaasti erilaistuvat alueet, joista osa taantuu ja osassa kaupungistuminen kiihtyy. On muutettava näkökulmaa rakentamisesta rakennusten elinkaareen ja kehitettävä tavoitteita vähähiilisyydelle ja kiertotaloudelle.

Ihminen keskiöön

Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee yhteisen elinympäristömme muuttamisen ja säilyttämisen pelisääntöjä. Lainsäädännön tehtävä on huolehtia rakennetun ympäristömme eri toimijoiden tarpeista ja sovittaa niitä yhteen. Rakentamisen ohjauksen keskiössä tulee olla ihminen ja hyvinvointi, hyvän ja vähähiilisen elämän puitteiden mahdollistaminen. Rakentamisen tavoitteena pitää jatkossakin olla toimiva, kaunis, viihtyisä, terveellinen ja turvallinen ympäristö nykyisille ja tuleville käyttäjille. Viihtyisä ympäristö lisää hyvinvointia, mutta myös elinkeinoelämä menestyy, kun ympäristö on kaunis ja toimiva.

Vaikuttamisen mahdollisuus tekee prosessista yhteisen

Rakennetun ympäristön muutosten tulee olla ennakoitavissa, jotta niihin voidaan vaikuttaa. Kaavoituksen tehtävänä on sovittaa yhteen toimijoiden erilaiset tarpeet ja toiveet tasapainoiseksi kokonaisuudeksi ja välittää tieto muutoksista kuntalaisille. Avoin kaavaprosessi mahdollistaa käyttäjien osallistamisen suunnitteluun ja laadukkaan vuorovaikutuksen heidän kanssaan. Kyse on tärkeästä kansalaisyhteiskunnan kulmakivestä, yhteisen ympäristön yhteisestä muutosprosessista.

Sääntely on kokonaisuus

Kaavoitusprosessi muodostaa yhdessä rakentamisen lupamenettelyjen kanssa kokonaisuuden. Prosessin eri vaiheissa pohditaan ja päätetään eri tasoisista ratkaisuista.

Yleiskaavoitus on kunnalle strategisen suunnittelun väline. Asemakaavoitus tarkentaa suunnittelun tavoitteita ja mahdollistaa kunnallisteknisten ratkaisujen suunnitelmallisen toteuttamisen. Asemakaavoitus myös kertoo ympäristön muutoksen rajat. Mitä kaava ei salli, sitä ei voi yllättäen naapuriin tulla. Kyse on ennakoitavuudesta ja käyttötarkoitusten soveltumisesta paikoilleen.

Rakennuslupaprosessi toteuttaa kaavoituksen tavoitteita hyvästä ympäristöstä. Noudattaessaan kaavaa rakennus nivoutuu osaksi suurempaa kokonaisuutta. Noudattaessaan rakentamismääräyksiä rakennuksesta tulee teknisesti kelvollinen, terveellinen ja turvallinen rakennus. Noudattaessaan kauneuden ja soveltuvuuden vaatimuksia rakennuksesta tulee ympäristön viihtyisyyttä parantava ja ihmisen hyvinvointia kohentava elementti.

Ifa Kytösaho

Hae sivustolta:

X