Arkkitehtuurin taseraja

”Korjaus RYL, RTS PCR- ohje-ehdotus, MRLn muutos, Rakentamisen poikkeamispäätökset, Polkupyörien pysäköinti ja säilytys, Savunpoistoluukut ja –ikkunat, Teollisesti pintakäsiteltyjä ulkoverhouslautoja (…)”.

Edellä olevassa luettelossa on poimintoja SAFAn Rakennussuunnittelun toimikunnalle vuoden 2015 aikana tulleista lausuntopyynnöistä. Toimikunta on parhaansa mukaan vastannut pyyntöihin arkkitehdin työn näkökulmasta. Poiminnat osoittavat, kuinka monella taholla arkkitehdin työhön vaikuttavia muutoksia valmistellaan. Ilman arkkitehtiliittoa ja sen toimikuntia näkemystemme esilletuonti olisi lähes mahdotonta.

Luettelo pistää myös miettimään, mistä arkkitehdin työ alkaa ja mihin se päättyy? Missä kulkee arkkitehtuurin taseraja? Lähes nollaenergiarakentamisessa taserajalla tarkoitetaan mittauspistettä, jolla todennetaan rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotetun ja ulkopuolelta ostetun energian välinen erotus.

Arkkitehdin tehtävä

”Arkkitehdin tehtävä on kasata lihatiskin normipaloista eläviä lehmiä – suurin osa paloista ei ole tuoreita”. Ote on Kai Wartiaisen tammikuussa Rakennuttajapäivillä pitämästä esityksestä jossa hän käsitteli tulevaisuuden kaupunkia. Samalla metaforalla selitettiin arkkitehtuuria vuonna 1994 opintojaan aloittaneelle hyväksymiskirjeen mukana tulleessa oppaassa. Tosin suunta oli silloin toinen: ”arkkitehtuurin ruho” pilkottiin ymmärrettävän kokoisiin palasiin. Aikaa on kulunut reilut 20 vuotta. Kylmäketju ei ole ilmeisesti toiminut, jos palaset ovat päässeet pilaantumaan.

Esimerkissä on kahden suuntaista liikettä, taserajan yli, jossa palasista muodostetaan kokonaisuus ja kokonaisuudesta osia. Muodostuuko osista lopulta enemmän kuin osiensa summa? Jos, niin erotuksena syntynee arkkitehtuuria.

Prosentilla taidetta

Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa taiteilijat ”raksalle” töihin. Keinona työtilaisuuksien tarjoamiseen on prosenttiperiaate, jonka mukaan hankkeen investointikustannuksista varattaisiin prosentti taidehankinnoille. Rakennustaiteilijan, arkkitehdin, rinnalle tulisi taiteilija tuomaan luovan panoksensa hankkeen toteuttamiseen. Taide rakennushankkeessa –julkaisussa, ja vastaavassa RT-kortissa, on ensimmäistä kertaa onnistuneesti pystytty kuvamaan rakennushankkeen käsittein, kuinka teos ja taiteilija otetaan mukaan osaksi rakennushankkeen toteutusprosessia.

Taserajan näkökulmasta mietittäväksi jää, mikä osuus arkkitehdin työstä on rakennustaidetta. Onko taiteen osuus sirottunut tasaisesti jokaiseen rakennusosaan ja investointieuroon, vai onko sen sijainti osoitettavissa, tuossa se on? Harvoin rakennusta pidetään kokonaistaideteoksena.

Suojeltavaa

Rakennussuunnittelun toimikunnassa käsiteltiin vuoden 2015 aikana myös rakennussuojeluun liittyviä asioita. Tästä näkökulmasta katsottuna suojelupäätöstä voidaan pitää myös kokonaisen aikakauden taserajana, mittauspisteenä: onneton ja epäonnistunut on se aikakausi, joka ei pysty tuottamaan mitään suojeltavaksi kelpaavaa.

Vesa Ijäs
Kehittämisjohtaja, TkT, arkkitehti, SAFA
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)

Hae sivustolta:

X