Kyläkoulu pelastettiin Nousiaisten Paijulassa

Olen mielenkiinnolla seurannut pienen Paijulan kyläkoulun vaiheita omassa kotikunnassani Nousiaisissa muutaman viime vuoden aikana. Kyseessä on yli satavuotias hirsitalo, joka on toiminut kouluna jo monen sukupolven ajan ja sillä on arvoa myös historiallisesti merkittävänä rakennuksena.

Hirsikoulun kohtalo on kiinnostanut minua erityisesti perinteisten rakennustapojen vaalimisen sekä terveiden rakenteiden tutkimisen myötä.

Lukuvuoden 2014-2015 aikana kävin pitämässä koulussa lapsille taidekerhoa ja samalla kokemassa koulun inhimillistä ja kodinomaista tunnelmaa. Silloin kävi mielessä, että sisätilat kaipaisivat vähän lisää raikasta ilmaa.

Koulua oli paikkailtu pikkukorjauksin vuosien mittaan ja kokonaisuus taisi olla aikamoinen tilkkutäkki. Jonkinlainen pieni vesivahinko paikannettiin siivouskomeroon. Epäilyksiä oli myös kellarin osalta mahdollisista homevaurioista.

Oppilaiden vanhemmat aktiivisessa roolissa koulun korjauksessa

Kun koulussa havaittiin vuoden 2015 lopulla kosteusmittausten perusteella viitteitä kosteusvaurioista, oli se alkusysäys tapahtumaketjulle, jonka myötä koko koulu haluttiin sulkea ja oppilaat siirtää keskustan isompaan kouluun. Kuntotutkimuksessa löytyi vanhoja, korjattuja putkivuotoja, ei varsinaisia vesivahinkoja. Kellarin seinään kiinnitetyssä levyssä oli hometta, mutta kellarin rakenteista sitä ei löytynyt.

Siitä huolimatta muutama kunnan virkamies ja pari poliitikkoa ajoivat varsin voimakkaasti linjaa, jossa Paijulan koulu olisi lopetettu. Oppilaat siirrettiin hyvin nopeasti keskustan kouluun vanhempien vastustuksesta huolimatta. Koulun vanhempainyhdistys aktivoitui asiassa tehokkaasti ja alkoi ajaa koulun korjausta.

Keväällä 2016 vanhempainyhdistys keräsi nimiä kuntalaisaloitteeseen, joka kannatti koulun korjausta. Kunnanvaltuusto päättikin lopulta, että rahat noin puolen miljoonan euron korjaukseen myönnetään. Virkamiehet vetkuttelivat asiaa pitkään, mutta noin vuosi sitten alkoi vihdoin remontti vanhempainyhdistyksen järjestämillä purkutalkoilla.

Rakennuksen sisältä purettiin pois vanhat lastulevyt, kipsilevyt ja mineraalivillat perinteiseen rakentamiseen erikoistuneen rakennusvalvojan ohjauksessa. Vanhempainyhdistyksestä löytyi 30 aktiivista henkilöä, jotka osallistuivat talkoisiin vuorollaan kuukauden ajan kolmena päivänä viikossa. Yhdistys otti purkutöiden lisäksi vastuun julkisivun maalaustöistä. Talkooiltoja tai -päiviä kertyi yli kuutisenkymmentä 50 henkilön osallistuessa maalausurakkaan vuorotellen.

Rakennus on korjattu perinteisiä materiaaleja ja rakenteita kunnioittaen

Tammikuussa 2018 aloitti työnsä rakennusyritys, joka puolen vuoden aikana on nyt korjannut koulun perinteisiä menetelmiä kunnioittaen. Hirsiseinän ulkopinnassa ovat vanhat julkisivulaudat, joita ei ole tarvinnut vaihtaa. Vain yhdessä nurkassa, pienellä alueella, jouduttiin hirsiä vaihtamaan. Siinä kohdin myös sisäpuolen lattiaa avattiin ja vanhat kostuneet purut poistettiin. Hirren sisäpuolinen eristys hoidettiin huokoisella puukuitulevyllä, joka verhottiin helmiponttipuupanelilla. Putket ja sähköt uusittiin.

Rakennuksessa oli aiemmin koneellinen ilmanvaihto, mutta isot tuloilmasäleiköt oli tukittu villalla. Nyt tilalla on painovoimainen ilmanvaihto ja tuuletusräppänöitä on lisätty ulkoseinien yläreunoihin runsaasti. Kellarissa sijainnut vanha keittiö purettiin ja uusi keittiö rakennettiin maanpinnan yläpuolelle rakennuksen keskelle uusin laittein. Talossa on kolme rinnakkaisluokkaa ja esim. lounas syödään luokissa. Korjauksen myötä koulun kaikki sisätilat uusittiin. Hirsirunko on säilynyt ja talo seisoo edelleen ryhdikkäänä graniittikivijalan päällä. Remontti on valmistunut nyt kesän aikana.

Näyttää siltä, että korjaus on pysynyt budjetissa ja koululaiset ovat saamassa hienon uudistuneen opinahjon syksystä alkaen. Kun Paijulan hirsikoulu nyt on pelastettu, toivotaan että se kestää taas seuraavatkin sata vuotta. Ja olkoon se esimerkkinä onnistuneesta korjauksesta ja kyläkouluperinteen vaalimisesta!

Tiltu Nurminen

Kirjoittaja toimii Turku-SAFA:n paikallisasiamiehenä sekä yrittäjänä Arkkitehtitoimisto Creative Turku -yrityksessään.