Hallituksen ehdottama raja-arvo ei alkuvaiheessa juurikaan vähentäisi rakentamisen päästöjä. Ensi keväästä lähtien myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi tulee asettamaan omat vaatimuksensa rakennusten hiilijalanjälkilaskennalle.
Hallitus on esittänyt uusien kerros- ja rivitalojen hiilijalanjäljen ylärajaksi 16 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia kerrosneliötä kohden vuodessa (kg CO2e/m2/a), toimisto- ja opetusrakennusten rajaksi 20. Muiden rakennustyyppien raja-arvot vaihtelevat 21 ja 29 välillä. Rakennusten hiilijalanjäljen pitäisi siis tulevaisuudessa olla näitä pienempiä.
Raja-arvot koskevat ainoastaan uusia rakennuksia, eivät esimerkiksi korjauksia tai laajennuksia.
Raja-arvot astuvat voimaan vuoden 2026 alussa ja niitä on tarkoitus kiristää asteittain niin, että vuonna 2028 kerros- ja rivitalojen raja-arvo on 14 kg CO2e/m2/a, toimistorakennusten 18.
”Lähtökohtana on ollut, että asetetaan raja-arvo aluksi riittävän maltilliselle tasolle”, kertoi ympäristöministeriön hallitussihteeri Mikko Koskela Green Building Councilin, Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön yhteisessä Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa Otaniemessä toukokuun puolivälissä.
Koska raja-arvo on alkuvaiheessa verrattain korkea, sen vaikutus päästöihin on vähäinen suhteessa koko uudisrakentamisen hiilijalanjälkeen, Koskela totesi. Myös kustannusvaikutukset tulevat ensimmäisinä vuosina olemaan pienet.
Esitys oli lausuntokierroksella keväällä. Koskelan mukaan lausunnonantajat pitivät vähähiilisyyden säädösohjausta yleisesti tärkeänä, mutta toteuttamistavasta oltiin eri mieltä. Pääosa lausunnonantajista piti raja-arvoja liian löyhinä. Myös Arkkitehtiliitto toivoi lausunnossaan, että raja-arvot asetettaisiin tiukemmiksi.
Osa lausunnonantajista piti kuitenkin hyvänä, etteivät raja-arvot aiheuta äkkinäistä muutosta rakennushankkeita suunnittelevien ja toteuttavien tahojen näkökulmasta, Koskela sanoi.
Käytännössä kahdeksankymmentä prosenttia uusista kerrostaloista alittaa 16 kilon päästörajan nyt jo, kävi ilmi rakentamisen ja tuotevalmistuksen kestävyysohjelmisto One Click LCA:n konsultti
Maija Kymäläisen seminaariesityksestä. Hallituksen esittämä raja-arvo perustuu One Click LCA:lta tilattuun selvitykseen, jota varten yritys analysoi 11 600 Suomessa 2020-luvulla rakennetun rakennuksen päästöt.
One Clickin ehdotus hiilijalanjäljen raja-arvoksi oli tiukempi kuin mihin hallitus lopulta päätyi.
Raja-arvoja tullaan tarkastelemaan säännöllisin väliajoin ja niitä tullaan kiristämään.
Myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi EPBD tulee asettamaan omat vaatimuksensa rakennusten päästölaskennalle. Uudistettu direktiivi astui voimaan viime keväänä ja se on tuotava osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä toukokuun 2026 loppuun mennessä.
EPBD edellyttää jäsenmailta rakennusten ”elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin” (GWP) eli käytännössä hiilijalanjäljen laskemista uusissa yli tuhannen neliön rakennuksissa vuodesta 2028 lähtien ja kaikissa uusissa rakennuksissa vuodesta 2030 eteenpäin. Laskennan tulos tulee ilmoittaa energiatehokkuustodistuksen muodossa.
Komissio tulee tämän vuoden loppuun mennessä julkaisemaan delegoidun säädöksen eli tarkemmat ohjeet siitä, miten laskenta tulee tehdä, erityisasiantuntija Maria Tiainen ympäristöministeriöstä kertoi. Tämänhetkisten tietojen mukaan hiilijalanjälki pitää laskea ensin suunnitteluvaiheessa ja uudestaan rakennuksen valmistuttua.
”Ensimmäistä laskelmaa ei välttämättä tarvitse linkittää rakennuslupaan, mutta se pitää tehdä ennen rakentamista. Mikäli tämä menee läpi tällaisenaan, se vaatii muutoksen rakentamislakiin”, Tiainen sanoi.
Hallitus muutti viime vuonna rakentamislakia niin, ettei hiilijalanjälkilaskelmaa tarvitse toimittaa ennen rakentamista, niin kuin edellinen hallitus oli päättänyt, vaan vasta rakennuksen valmistuttua.
Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) piti seminaarissa puheenvuoron.
”[Rakennusten hiilijalanjäljen] raja-arvoja tullaan tarkastelemaan säännöllisin väliajoin ja niitä tullaan kiristämään”, Multala vakuutti.
Multalan mukaan rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli Suomen hiilineutraaliustavoittteen saavuttamisessa, mutta ”rakentamisen vähentäminen ei ole oikea tapa saada päästöjä laskuun”.
”Tarvitsemme jatkossakin enemmän rakentamista, emme vähemmän”, Multala sanoi.
Sen sijaan tulisi parantaa rakennusten energiatehokkuutta, kehittää vähähiilisiä materiaaleja ja edistää kiertotaloutta.
EU:n energiatehokkuusdirektiivin tuomien lakimuutosten valmistelusta hallituksessa Multala kertoi, että alan omille toimille on pyritty jättämään ”mahdollisimman paljon liikkumavaraa”.
”Vapaaehtoisille toimille on nyt paljon tilausta”, Multala sanoi.