UIA:n yleiskokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. Kokouksen alkajaisiksi Baltian maat erosivat liitosta vastalauseena sille, ettei UIA ole vaatinut Venäjän arkkitehtijärjestöä sitoutumaan sodanvastaisiin periaatteisiin.
Kansainvälisen arkkitehtiliiton UIA:n yleiskokous ja sen yhteydessä pidetty kongressi järjestettiin Kööpenhaminassa heinäkuun alussa. Joka kolmas vuosi järjestettävä tapahtuma pidettiin ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.
Yleiskokous (General Assembly) on UIA:n ylin päättävä elin, joka valitsee järjestölle puheenjohtajan, pääsihteerin ja varainhoitajan sekä neuvoston (Council) jäsenet seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Yleiskokoukseen osallistui edustajia lähes sadasta maasta. Pohjoismaiden sektio oli hyvin edustettuna yhtenä kokouksen suurimmista ja äänivaltaisimmista delegaatioista.
Safan edustajina kokoukseen osallistuivat liiton puheenjohtaja Asko Takala, pääsihteeri Arja Lukin sekä allekirjoittanut UIA:n pohjoismaisen sektion vuosien 2021–2023 vastuuhenkilönä sekä sektion ehdokkaana UIA:n neuvostoon.
Kokous käynnistyi Viron, Latvian ja Liettuan muodostaman Baltian sektion eroilmoituksella. Eron syynä on Baltian maiden vetoomuksen hylkääminen toukokuussa 2022 pidetyssä UIA:n ylimääräisessä yleiskokouksessa. Vetoomuksessa maat esittivät Venäjän arkkitehtijärjestön jäsenoikeuksien jäädyttämistä, ellei järjestö kirjallisesti sitoudu UIA:n johdannossa mainittuihin sodanvastaisiin periaatteisiin.
Baltian maat olivat lisäksi pettyneitä siihen, ettei UIA vaatinut Venäjän arkkitehtiliiton irtisanoutumista Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan keväällä 2022 eikä sen jälkeenkään.
Pohjoismainen sektio esitti kokouksessa vetoomuksen UIA:n kaikkien jäsenmaiden kirjallisesta sitoutumisesta UIA:n sääntöjen johdannossa kirjattuihin periaatteisiin, joissa korostetaan muun muassa ihmisarvoa ja rauhaa kansojen välillä. Maailman eri puolilla esiintyviä konflikteja käsittelevien selostusten ja polveilevan keskustelun jälkeen vetoomus hyväksyttiin kokouksessa tehdyin tarkennuksin.
UIA:n talous on tiukilla, kuten useimmissa jäsenorganisaatioissakin, ja jäsenmaksun muodostumisen tapa ja tasapuolisuus pysynee ikuisena keskustelunaiheena. Myös ehdotuksesta UIA:n organisaation uudistamiseksi käytiin lainehtiva keskustelu ja toimenpidekohtainen äänestys. Uudistamista valmistellut työryhmä sai mandaatin jatkaa esityksensä työstämistä, joten pitkään agendalla ollut uudistaminen näyttää jopa mahdolliselta.
Kokouksessa kuultiin puheenjohtaja José Luis Cortésin, varapuheenjohtajien, pääsihteeri Pei Ing Tanin, varainhoitajan sekä alueiden varapuheenjohtajien raportit. Muutakin raportoitavaa riitti, sillä UIA:lla on erilaisia elimiä (Commissions and Work Programmes) yhteensä 15. Kun esitysten eikä puheenvuorojen pituutta rajoiteta, ei ole ihme, että yleiskokoukseen tarvitaan useampi päivä.
Kokous valitsi UIA:n uudeksi puheenjohtajaksi sveitsiläisen Regina Gonthierin. Hänellä on pitkä historia sekä Sveitsin arkkitehtijärjestö CSA:n (Conférence Suisse des Architectes) johdossa että UIA:n neuvoston jäsenenä. Hän on myös vastannut pitkään UIA:n kilpailutoimikunnan ICC:n (International Competition Committee) vetämisestä yhdessä puolalaisen Jerzy Grochulskin kanssa.
Minut valittiin neuvoston jäseneksi Pohjoismaisen sektion edustajana, varajäsenenäni Safan pääsihteeri Arja Lukin. Tehtäviini neuvostossa tulevat kuulumaan talouskomitean jäsenyys sekä arkkitehtuurikilpailut, joista minulle on UIA:ssa kertynyt kokemusta ICC:n asiantuntijana. Järjestöjen talousasiat puolestaan ovat tulleet tutuiksi muun muassa eurooppalaisen arkkitehtijärjestö ACEn varainhoitajana.
Seuraava UIA:n maailmankongressi ja yleiskokous järjestetään kesällä 2026 Barcelonassa, joka on myös Unescon nimittämä Maailman arkkitehtuuripääkaupunki 2026.
Kansainvälinen arkkitehtiliitto
Kirjoittaja on Suomen Arkkitehtiliiton entinen pääsihteeri.