Suomen paviljongin huussiaiheinen näyttely ottaa kantaa kestämättömään vedenkulutukseen ja ravinteiden haaskaamiseen.
Vuosi sitten kuvataiteilija ja arkkitehti Arja Renell oli käymässä Venetsian taidebiennaalissa. Näyttelyalueen vessat olivat jatkuvasti tukossa ja hän sai kuulla, että ne tyhjennettiin kanaaliin.
”Mietin, että huussihan täällä pitäisi olla”, Renell kertoo.
Tästä ajatuksesta alkoi huussin matka kohti Venetsiaa. Tänä vuonna Venetsian arkkitehtuuribiennaalin Suomen paviljongissa on nähtävillä Archinfon tuottama ja Renellin kuratoima näyttely Huussi – Imagining the future history of sanitation.
Kun ajatus huussista Venetsiassa oli alkanut itää Renellin mielessä, hän muisti että arkkitehtuuribiennaalin avoin näyttelyhaku oli umpeutumassa seuraavana päivänä. Niinpä hän soitti arkkitehtimiehelleen Eero Renellille.
”Luotin siihen, että Eero sanoisi, ettei meillä ole aikaa ryhtyä tällaiseen. Mutta hänestä huussin ympärille rakennettu näyttely oli mahtava idea.”
Kolmanneksi arkkitehdiksi suunnittelutiimiin valikoitui Renellin italialainen, opiskeluaikainen ystävä Barbara Motta, jonka hän tapasi seuraavana iltana. Heidän oli tarkoitus mennä syömään, mutta illalle tulikin nyt vaihtoehtoista ohjelmaa.
”Barbara ei ollut koskaan kuullutkaan huussista. Hänestä oli kummallista, että Suomessa käytetään sellaista ihan yleisesti, mutta hän innostui aiheesta heti.”
Kun kolmikon kilpailuehdotus pääsi jatkoon, liittyivät The Dry Collective -työryhmään Renellien ja Mottan lisäksi arkkitehdit Emmi Keskisarja ja Janne Teräsvirta sekä graafinen suunnittelija Antero Jokinen.
”Lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen kosketus huussiin. Siksi suomalaisille arkkitehdeille on luontevaa viedä huussin ideaa maailmalle.”
Näyttelyssä katsotaan sanitaation historiaa tulevaisuudesta käsin. Kuvassa kuviteltu arkeologinen kaivaus. Kuvaeditointi Eero Renell. Kuva: James Quine Al/Amy Stock Photo
Juomaveden puute on maailmanlaajuinen haaste, mikä näkyi Euroopassakin viime kesänä esimerkiksi Rein- ja Po-jokien kuivumisena. Arkkitehtuuribiennaalissa Suomen paviljongissa nähtävä näyttely kyseenalaistaa itsestäänselvyytenä pitämämme vesivessan ja pohtii sille vaihtoehtoja. Se haastaa etsimään aktiivisesti kestävämpiä ratkaisuja rakennetun ympäristön suunnitteluun.
Paviljonkiin tulee esille huussi, joka rakennetaan puuteollisuuden ylijäämäpaloista. Huussi ei ole aivan perinteinen, ja siitä tehdään mahdollisimman sympaattinen ja houkutteleva. Rakennusta esitellään tarkemmin lähempänä näyttelyn avautumista.
The Dry Collective haluaa herättää kävijöissä ajatuksia innostuksen kautta, ilman saarnaamista.
”Huussi on portti ajattelutavan muutokseen. Näyttely on kutsu keskusteluun siitä, miten tulevaisuudessa vähennetään veden kulutusta ja estetään arvokkaiden ravinteiden valuminen hukkaan”, sanoo Eero Renell.
Kolmekymmentä prosenttia länsimaissa käytetystä vedestä menee vessanpöntöstä alas. Samalla menetetään ulosteiden sisältämät arvokkaat ravinteet.
”Onko tällaiseen enää nykypäivänä varaa? Oikealla tavalla eroteltuina ja käsiteltyinä ulosteiden ravinteet voitaisiin kierrättää ja palauttaa ruoantuotantoon”, Arja Renell sanoo.
Esimerkiksi Saksassa, Hollannissa ja Ruotsissa on jo tehty onnistuneita kaupunkimittakaavan pilottikokeiluja, joissa paineavusteiset vessanpöntöt kuluttavat huomattavasti nykyistä vähemmän vettä. Lisäksi ne pystyvät erottelemaan virtsan ja ulosteet hyötykäyttöön sekä tuottamaan biokaasua.
”Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun sähköauto tuntui kaukaiselta ajatukselta. Tai se, että kasvissyönti olisi valtavirtaa. Jossain vaiheessa muutos voi lähteä kumuloitumaan nopeastikin, kun asioita aletaan katsoa uudenlaisesta perspektiivistä”, Eero Renell sanoo.
”Näyttelyn tarkoitus ei ole esittää valmiita ratkaisuja, jotka tulevat varmasti olemaan eri kulttuureissa ja rakenteellisissa konteksteissa omanlaisiaan. Haluamme ennen kaikkea avata keskustelua ja viestiä, että muutos on mahdollinen”, Arja Renell lisää.
Kolmekymmentä prosenttia länsimaissa käytetystä vedestä menee vessanpöntöstä alas.
The Dry Collective: Eero Renell, Janne Teräsvirta ja Emmi Keskisarja ylärivissä ja Barbara Motta, Arja Renell ja Antero Jokinen alhaalla. Kuva: Pertti Nisonen / Archinfo
Huussin lisäksi näyttelyyn on tulossa videoteoksia sekä näyttelykatalogi, jossa on asiantuntijoiden ja työryhmän artikkeleita aiheen ympäriltä. Lisäksi näyttelyalueelle tulee viljelylaatikoita, joiden yrttejä ja vihanneksia on lannoitettu virtsasta kierrätetyillä ravinteilla.
Venetsian arkkitehtuuribiennaalin kattoteema on tänä vuonna Laboratory of the future, mihin Huussi-näyttely sopii hyvin.
”Kun katsotaan nykypäivää ikään kuin tulevaisuudesta, voi ehkä selkeämmin nähdä, mitä kaikkea tämän teeman ympärillä tulisi kehittää. Perspektiivin muutos herättää näkemään sen, että muutos on jo nyt välttämätön”, Arja Renell sanoo.
Tavoitteena on siirtää huussi ja viljelylaatikot näyttelyn jälkeen Vignolen saarelle, venetsialaisen Veras-asukasyhdistyksen käyttöön. Saarella käy paljon koululaisryhmiä tutustumassa asukasyhdistyksen toimintaan.
”On tosi hienoa, jos saamme annettua huussin näyttelyn jälkeen asukasyhdistyksen käyttöön. Jatkossa venetsialaisilla olisi sitten käytössään suomalainen huussi,” Arja Renell sanoo
Huussi-näyttelyn tuottaa Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo. Biennaali on avoinna yleisölle 20.5.–26.11.2023.
Venetsian biennaalin Suomen paviljongin avajaiset vuonna 2018. Kuva: Alexander Mayes/Archinfo
Toukokuun 3A Talks -verkkotilaisuudessa Suomen paviljongin Huussi-näyttelyn tekijät kertovat, miksi meidän on välttämätöntä visioida uusia saniteettiratkaisuja ja mitä Suomen paviljongissa tullaan näkemään.
3A Talks on Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon, Suomen Arkkitehtiliitto Safan ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL:n yhdessä järjestämä tapahtumasarja, jossa keskustellaan alan ajankohtaisista aiheista.