“Sain syödä omaa lääkettäni” – ympäristöministeriössä työskentelevä Matti Kuittinen suunnitteli Lohjan asuntomessuille kiertotaloustalon

Pyöreä Pyörre-talo on rakennettu pitkälti kierrätysmateriaaleista. Samalla Kuittinen kehitteli tapoja tutkia ja pisteyttää suunnittelun kiertotalousaspekteja.

Teksti: Anni Varis
Matti Kuittisen mukaan Asuntomessut on hyvä paikka kokeilla uusia avauksia asumiseen. Tulevaisuudessa rohkeaan kokeiluun voitaisiin kannustaa entistä enemmän esimerkiksi rahoituksen avulla. Kuva: Karoliina Salmela / Aulis Lundell Oy

Arkkitehti Matti Kuittinen suunnitteli Lohjan asuntomessuille Pyörre-talon, jonka painosta lähes 40 prosenttia muodostuu kierrätetyistä tai uusiutuvista materiaaleista. Harvinainen kiertotalouskokeilu herätti paljon kiinnostusta. Kuittinen on töissä ympäristöministeriössä, mutta Pyörre valmistui omalla ajalla.

Matti Kuittinen: ”Pyörre-talon suunnittelu alkoi noin kuusi vuotta sitten, kun kotikaupunkiini Lohjalle ryhdyttiin kaavailemaan asuntomessuja ja tuttava­pariskunta pyysi minua suunnittelemaan heille sinne talon. Toimin suunnittelijana nykyään hyvin harvoin, mutta pidän tärkeänä, että käytännön tuntuma säilyy, ­sillä se tukee tutkimus-, opetus- ja lain­säädäntö­työtäni.

Yksityisasiakkaalle suunniteltu talo tarjosi myös oivan tilaisuuden syödä itse omaa lääkettäni eli kokeilla käytännössä ympäristöministeriön asetusluonnosta ­rakennuksen ilmastoselvityksestä. 

Asiakas toivoi jotain tavallisuudesta poikkeavaa, joten talosta päätettiin ­tehdä pyöreä. Konsepti loksahti lopullisesti paikoilleen, kun kuulin että mukaan oli pyydetty lohjalaista Aulis Lundell -teräs­tehtaan omistajaa Leena Lundellia ja rakennukseen tulisi teräsrunko. Halusimme suunnitella talon, josta mahdollisimman suuri osuus olisi rakennettu kierrätetyistä rakennus­tuotteista, joita löytyy jo markkinoilta.

Pyörre-talon teräksinen sydän. Talo lepää pilarien varassa. Kuva: Aulis Lundell Oy

Sellaista terästä, jossa kierrätysasteen osuus on niin korkea kuin se periaat­teessa voisi olla, ei löytynyt, mikä oli yllätys. Teräs on erittäin kierrätyskelpoinen ­materiaali, mutta sen kysyntä on tällä ­hetkellä niin suurta, että tarjolla oleva romu­rauta ei riitä.

Tukuissa ja rautakaupoissa myytävillä materiaaleilla voidaan jo nyt päästä kohtuullisen hyviin kiertotalouslukuihin.

Kiertotalouskysymys on tärkeä jo siksi, että maapallolla vuosittain kulutettavista raaka-aineista puolet käytetään ­rakentamiseen, ja rakennustarpeet lisääntyvät koko ajan. Kiertotalouteen liittyy myös se, miten rakennusmateriaalit aikanaan korjaamisen tai purkamisen jälkeen lähtevät uudelleen kiertoon. Materiaalipuolen tutkimisen lisäksi etsin tapoja pisteyttää kiertotalouden laadullisia aspekteja, kuten muunneltavuutta ja joustavuutta. 

Vastaavanlaisia hankkeita, joissa dokumentoidaan rakennuksen kiertotalous­aspekteja, on tiedossani todella vähän.

Rohkaisevinta oli huomata, että tukuissa ja rautakaupoissa myytävillä materiaaleilla voidaan jo nyt päästä kohtuullisen hyviin kiertotalouslukuihin. Lopulta lähes neljäkymmentä prosenttia rakennuksen painosta muodostui kierrätetyistä tai uusiutuvista materiaaleista. Toivottavasti pian nähdään hankkeita, joissa mennään reippaasti tämän yli.

Asiakas toivoi jotain tavallisuudesta poikkeavaa, joten talosta päätettiin ­tehdä pyöreä. Kuva: Karoliina Salmela / Aulis Lundell Oy

Pyörre-talo on herättänyt paljon kiinnostusta. Asuntomessuilla kävijät jonottivat taloon tunteja, eivätkä kaikki halukkaat valitettavasti päässeet sisälle asti. Messuvieraat innostuivat siitä, kuinka talo tavallaan leijuu maanpinnan yläpuolella, pilarien varassa. Itse olen tyytyväisin siihen, että rakennus säilyi alkuperäisen vision kaltaisena ja tarpeeksi selkeänä. Yhtenä onnistumisena haluan mainita myös erinomaisen yhteistyön eri osapuolten välillä.

Jokaisen arkkitehdin päähänpinttymänä taitaa olla tarve saada piirtää pyöreä talo. Nyt voin olla levollisin mielin, kun se on ainakin saavutettu.”

Arkkitehti ja tekniikan tohtori Matti Kuittinen työskentelee ympäristö­ministeriön erityisasiantuntijana ja Aalto-yliopistossa osa-aikaisena professorina. Kuittisen seuraava suunnittelukohde on ultra­luomurakennus Lohjalla.

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 7/21.

 

Hae sivustolta:

X