Safan uusi pääsihteeri Arja Lukin: Julkisissa arkkitehtuurihankinnoissa pitäisi painottaa hinnan sijaan laatua

Arja Lukin toivoo valtiolta johtajuutta arkkitehtuuriin liittyvissä asioissa, jotka nyt ovat hajallaan eri ministeriöissä ja virastoissa. Tärkeää olisi vaikuttaa esimerkiksi hankintadirektiivin uudistamiseen, jotta julkisia hankintoja voisi helpommin tehdä laadun perusteella.

Teksti: Silja Ylitalo
Safan pääsihteeri Arja Lukin
Arja Lukin. Kuva: Katja Tähjä

Valtiolta tarvitaan arkkitehtuurin ja rakentamisen johtajuutta, sanoo Suomen Arkkitehtiliiton uusi pääsihteeri Arja Lukin. Ongelmana on, että arkkitehtuuriin ja rakentamiseen liittyvät asiat ovat hajautuneet eri ministeriöihin ja virastoihin. 

”Lisäksi pysyvät virat, joissa tehtäviin kuuluu arkkitehtuurin edistäminen, ovat vähentyneet, vaikka alan asiantuntemusta tarvittaisiin enenevässä määrin.” 

Vaatimukset rakennettua ympäristöä kohtaan tulevat tulevaisuudessa vain kasvamaan, Lukin toteaa. Kaupungistuminen jatkuu, ja samalla pitää pystyä ratkomaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamia haasteita.

”Kestävyyteen ja ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset, kuten energiankulutus ja sään ääri-­ilmiöihin varautuminen, eivät hoidu pelkällä tekniikalla. Tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ja siinä arkkitehtuuri on avainasemassa.”

Suomi on allekirjoittanut Davosin julistuksen, jossa se on sitoutunut edistämään ja vaalimaan rakennettuun ympäristöön liittyviä kulttuurisia arvoja, Lukin muistuttaa. 

”Niistä ei voi tinkiä, jos halutaan saada ajallisesti ja sosiaalisesti kestävää ympäristöä, joka on viihtyisä ja turvallinen. ”

Tarpeellisia resursseja julkilausuman toteuttamiseksi ei Suomessa ole osoitettu, Lukin harmittelee.

”Valtion tulisi ottaa johtajuutta arkkitehtuurin alalla niissä asioissa, jotka valtiolle kuuluvat.”

Pandemia osoitti ennakoinnin merkityksen

Lukin aloitti Safan pääsihteerinä tämän vuoden syyskuussa edellisen pääsihteerin Paula Huotelinin jäätyä eläkkeelle. Lukin on toiminut aiemmin sekä yksityisissä arkkitehtitoimistoissa suunnittelijana että julkisella puolella tilaaja- ja rakennuttajatehtävissä.

Ennen siirtymistään Safaan Lukin työskenteli kaupunkikehittämisen parissa Vantaan Aviapoliksen alueen projektijohtajana. Aviapoliksesta on tulossa yksi Vantaan pääkeskus Tikkurilan ja Myyrmäen rinnalle.

”Se oli älyttömän kiinnostava tehtävä. Aviapolis on Suomen toiseksi suurin työpaikkakeskittymä heti Helsingin kantakaupungin jälkeen sekä toiseksi suurin kansainvälisten yritysten keskittymä. Lentokenttäkaupunkina se on Suomessa ainutlaatuinen alue, verrokkikohteet löytyvät ulkomailta.”

Kävelymatkan päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä sijaitsevaan Aviapolikseen suunnitellaan parhaillaan monipuolista asumisen, palvelujen, liikkumisen ja työpaikkojen infrastruktuuria. Projektijohtajana Lukin vastasi hankkeen käynnistämisestä ja ohjauksesta.

Asuinalueen rakentaminen aivan lentokentän kupeeseen on Vantaalla mahdollista, sillä Aviapolis jää kiitoratojen väliin eräänlaiseen melutaskuun. Se on onnekas sattuma, joka johtuu muun muassa tuuli­olosuhteista ja maaston muodoista, joiden mukaan kiitoradat aikoinaan 1950-luvulla rakennettiin.

Asuinrakentamisen mahdollistavat melutaskut niin lähellä lentokentän pääportteja ovat harvinaisia. Niinpä Aviapoliksen kehityshanke on herättänyt paljon kiinnostusta, ja Lukin sai kiertää eri puolilla maailmaa puhumassa aiheesta.

Mutta sitten tuli pandemia, joka romahdutti lentoliikenteen. Se vaikutti suoraan Aviapolikseen, jonka kasvu perustui pitkälti kansainväliseen lentoliikenteeseen.

”Puolet alueen yrityksistä kärsi vakavasti koronasta. Ja juuri kun oltiin nousemassa siitä, tuli Ukrainan sota ja Venäjän ylilentokielto.”

Nyt alueen yritysten on pitänyt kehittää uusia strategioita. Lukinille kokemus on ollut opetus siitä, miten tärkeitä ennakointi, tulevaisuusajattelu ja toisaalta joustavuus ovat.

”Maailma voi muuttua aika äkkiäkin. Pitää osata ajatella myös epätodennäköisiä vaihtoehtoja. Eihän pandemiakaan mikään täydellinen yllätys ollut, sen mahdollisuus näkyi tulevaisuustutkijoiden skenaarioissa”, Lukin muistuttaa.

 


Aviapoliksesta on tulossa yksi Vantaan pääkeskus Tikkurilan ja Myyrmäen rinnalle. Kuva: Arkkitehtitoimisto C.F. Möller Sverige

Kilpailuilla kiinnostavaa kaupunkia

Jos työ Aviapoliksessa opetti ennakoinnin tärkeyttä, muistakin tehtävistä on jäänyt oppeja käteen. Erityisen mielellään Lukin muistelee aikaansa Espoon apulaiskaupunginarkkitehtina 2000-luvun alussa. Kaupunginarkkitehtina toimi tuolloin Lars Hagman, jonka alaisuudessa rakennuttamista tehtiin ”arkkitehtuurikärjellä”.

”Lassen aikana kehitettiin laatuperusteisia hankintoja ja käytettiin arkkitehtuurikilpailuja aivan poikkeuksellisella tavalla”, Lukin sanoo. Hagman palkittiin työstään rakennustaiteen valtionpalkinnolla vuonna 2010.

Kantavana ajatuksena oli luoda julkisella rakentamisella hajanaisen Espoon eri osiin tunnistettavia, omaleimaisia kaupunkikeskuksia. Työkaluna käytettiin arkkitehtuurikilpailuja. Samalla kehitettiin erityisesti kouluarkkitehtuuria.

”Kilpailujen kautta Espoossa syntyi merkittäviä rakennuksia, kuten Kirkkojärven, Saunalahden ja Opinmäen koulut sekä Mårtensbron koulu ja päiväkoti.”

Merkillepantavaa oli, että erityisesti monet nuoret arkkitehdit saivat niiden kautta toimeksiantoja.

”Monelle se oli ensimmäinen iso työ, josta oma ura lähti liikkeelle. Ilman yleistä kilpailua he eivät olisi voineet saada niin vaativaa toimeksiantoa. Kokemukseni mukaan kaikissa näissä kohteissa lopputulos ja toteutus onnistuivat todella hyvin.”

Samalla Espoossa kehittyi tilaajaosaaminen, kun kilpailuja järjestettiin systemaattisesti.

Kun Lukin myöhemmin 2010-luvulla siirtyi Vantaan kaupunginarkkitehdiksi vetämään julkisten rakennushankkeiden tilaaja- ja rakennuttajatehtäviä, hänellä oli viemisinään Hagmanin alaisuudessa opittua laatuajattelua.

Vantaan talous oli tiukka, mutta päiväkoteja rakennettiin. Niiden suunnittelussa ryhdyttiin Lukinin johdolla painottamaan laatua. Syntyi arkkitehtonisesti kiinnostavia rakennuksia, kuten Finlandia-palkintoehdokkaana ollut Vaaralanpuiston päiväkoti sekä Martinlaakson ja Tikkurilan päiväkodit.

Lukinia on ilahduttanut etenkin käyttäjiltä saatu positiivinen palaute.

”Kuulemma näihin päiväkoteihin on ollut hyvä rekrytoida henkilökuntaa, kun tiloista pidetään.”

 


AFKS Arkkitehtien suunnittelema Vaaralanpuiston päiväkoti oli Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokas vuonna 2019. Kuva: Mika Huisman

Hankintalakia uudistettava 

Lukin korostaa, ettei ole tullut Safaan minkään valmiin agendan kanssa, vaan ”agendat luodaan yhdessä”. Laatuperusteiset hankinnat julkisessa rakentamisessa ovat kuitenkin yksi asia, joita hän haluaa myös Safan pääsihteerinä edistää.

”Arkkitehtisuunnittelua, aivan kuten kaikkia immateriaalipalveluja, vaikkapa hoivapalveluja, pitäisi pystyä hankkimaan niin, että määräävänä tekijänä on hinnan sijaan laatu.”

Nykyinen hankintalaki ei tätä kovin hyvin tue, Lukin sanoo. Hankintalain taustalla vaikuttaa EU:n hankintadirektiivi, jonka uudistaminen pitäisi saada polkaistua käyntiin.

”Valtion tulisi vaikuttaa EU:n suuntaan, ja meidän kansalliseen lainsäädäntöömme pitäisi implementoida mahdollisuus tunnistaa immateriaalipalvelut ja erityisesti arkkitehtisuunnitteluun liittyvät erityispiirteet. Sama koskee esimerkiksi insinöörisuunnittelua, myös siellä liian kova hintakilpailu syö osaamista.”

Nykyisenkin hankintalain puitteissa laatuperusteiset hankinnat ovat mahdollista, kuten Lukinin kokemukset Espoosta ja Vantaalta osoittavat. Lisäksi alle 60 000 euron hankintoja ei säätele hankintalaki vaan kuntien omat ohjeistukset, Lukin muistuttaa. Niissä kunnilla olisi nyt jo kaikki mahdollisuudet huomioida myös laatuperusteet.

Vaikka nyt on täystyöllisyys, jatkuva kouluttautuminen on tärkeää.

Tilaajalta se vaatii osaamista, jota ei välttämättä aina löydy. Niinpä katsotaan helposti vain hintaa. Tähän liittyen Lukinilla on viesti suunnittelupalveluja tarjoaville arkkitehdeille: jos hankinnan voittaa selvästi alihinnoiteltu projekti, kannattaa tehdä hankintaoikaisu. Se osoitetaan tilaajaorganisaatiota valvovalle poliittiselle elimelle, esimerkiksi lautakunnalle.

”Hankintaoikaisu on hankintalain sallima mahdollisuus, ja selvitysten mukaan valtaosa oikaisupyynnöistä on menestynyt. Meillä ollaan hirveän arkoja käyttämään sitä, vaikka se on aivan neutraali keino.”

Oikaisusta hyötyy myös tilaaja. Jos selvästi alihintainen tarjous hyväksytään, tiedossa on todennäköisesti lisäkustannuksia projektin edetessä, tai suunnittelutyön laatu jää kehnoksi.

”Jos arkkitehdit eivät käytä mahdollisuutta hankintaoikaisuun, ei tule tietoa tilanteista, joissa julkisten hankintojen tilaaminen ei ole toiminut optimaalisella tavalla.” 

 


Mårtensbron koulu Espoossa syntyi arkkitehtuurikilpailun seurauksena. Vuonna 2012 valmistuneen koulun suunnittelusta vastasi Playa Arkkitehdit. Kuva: Tuomas Uusheimo

Päätöksenteon ytimessä

Yksityisellä ja julkisella puolella työskentelyn jälkeen järjestömaailmaan siirtyminen on merkinnyt Lukinille ”heittäytymistä uudenlaiseen toimintaympäristöön”. Tehtävässä veti puoleensa mahdollisuus toimia arkkitehtien ja arkkitehtuurin hyväksi.

”Se on minulle motivoivaa. Arkkitehtuuri on lähellä sydäntäni, siitä ei pääse mihinkään.”

Haastatteluhetkellä Lukin on työskennellyt Safassa vasta pari kuukautta, mutta ehtinyt jo tehdä havaintoja. Ensinnäkin järjestön monipuolisuus on yllättänyt: sen lisäksi että Safa on jäsentensä muodostama yhteisö, ammattijärjestö ja yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja, se on myös kiinteistönomistaja, kustantaja ja varainhoitaja, muiden muassa.

Lisäksi Lukin on ollut vaikuttunut osaamisesta, jota järjestön sisältä löytyy. 

”Järjestöt ovat ratkaisevassa roolissa siinä, minkälaiseksi suomalainen yhteiskunta on kehittynyt. Safassa on yli 3800 jäsentä ja 250 luottamushenkilöä. Se on valtava resurssi, ja siinä on Arkkitehtiliiton voima. ”

Lukin nostaa esiin maankäyttö- ja rakennuslain uudistukseen keskittyneen MRL-työryhmän. 

”Se on tehnyt työtä yhdessä monta vuotta. Työ on ollut sitkeää puurtamista. Kävipä rakentamislakiehdotuksen miten vain, on tärkeää että Arkkitehtiliitto on antanut lakiehdotuksesta eri vaiheissa lausuntoja ja niitä käsitellään nyt eduskunnan valiokunnissa. Siinä ollaan päätöksenteon ytimessä.”

Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen on Lukinista yksi Safan keskeisimmistä tehtävistä tällä hetkellä, ja hyvin valittu painopiste järjestön toiminnassa.

”Tulevaisuudessa ei välttämättä enää pärjää sillä, että on valmistunut arkkitehdiksi. Vaikka nyt on täystyöllisyys, jatkuva kouluttautuminen on tärkeää, koska uusia, ’pakko tietää’ -osaamistarpeita tulee koko ajan.”

 


Arja Lukin

  • Syntynyt vuonna 1964 Nivalassa
  • Suomen Arkkitehtiliiton pääsihteeri vuodesta 2022
  • Toiminut luottamustehtävissä Safassa kilpailutoimikunnassa, rakennustoimikunnassa ja liiton hallituksessa
  • Vantaan Aviapoliksen alueen projektijohtaja 2016–2022
  • Vantaan kaupunginarkkitehti 2013–2016
  • Espoon apulaiskaupunginarkkitehti 2010–2013
  • Rakennuttaja-arkkitehti Espoon kaupungin tilakeskuksessa 2001–2010
  • Työskennellyt arkkitehtitoimistoissa eri puolilla Suomea opiskeluajoista vuoteen 2001 asti
  • Valmistui arkkitehdiksi Oulun yliopistosta 1994
  • Puoliso arkkitehti Jukka Kauto 
  • Harrastaa laskettelua, patikointia ja taidetta. ”Käyn paljon taidenäyttelyissä ja korona-aikana aloin itsekin taas maalata uudelleen. Siinä uppoutuu ihan omaan maailmaansa.”
Haastattelu on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 6/22.

Hae sivustolta:

X