Olympiastadionin kokonaisuus on mykistävä – haastattelussa Paula Vesala
Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 10/2020. Teksti: Mika Savela.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittajan valinnut artisti Paula Vesala katsoo rakennuksia taiteilijan näkökulmasta, mutta korostaa arkkitehtuurikeskustelun ja -ajattelun kuuluvan kaikille.
Vaikka Paula Vesalan lähisuvussakin on arkkitehteja, hän kokee, että on tietoisesti keskittynyt taiteessa enemmän musiikkiin, näyttämötaiteeseen, kirjallisuuteen ja runouteen kuin rakennuksiin. ”Arkkitehtuuri on väistämättä jäänyt vähemmälle, mutta huomaan kuitenkin, että minulla on lopulta paljonkin ajatuksia, esimerkiksi siitä, mikä on tilallisesti kaunista”, hän pohtii.
Suomalaista rakennettua ympäristöä Vesala on nähnyt harvinaisen laajalti. ”Olen muusikkona kiertänyt Suomea kaksikymmentä vuotta ja surrut esimerkiksi perinteisten taajamien tuhoa, kaiken muuttumista samankaltaiseksi.” Hän kaipaisi ympäristöön lisää omaleimaisuutta ja luonnetta. ”Pidän harmina sitä, ettei uskalleta enempää.” Kotimainen arkkitehtuuri on hänen mukaansa parhaimmillaan silloin, kun maisemassa näkyvät ja säilyvät meille omaleimaiset kulttuuriset piirteet.
Hän on kuitenkin nauttinut myös Los Angelesin kaltaisessa amerikkalaisessa autokaupungissa asumisesta. ”Seitsemänkaistainen moottoritiekin voi olla tavallaan kaunis.” Toisaalta Yhdysvalloissa arkiympäristössä näkyi myös roimasti lainatyylejä ja teema-arkkitehtuuria. ”Oli ihan tavallista, että rakennukset jäljittelivät jotakin eurooppalaista tunnelmaa. Meillä kotimaassa sellaista falskiutta vältetään.”
Maailmalla liikkuessaan Vesala tutustuu mielellään merkittäviin rakennuksiin tai arkkitehtuurikohteisiin. Usein lempipaikkoihin liittyy myös kulttuurisia merkityksiä. ”Joitakin kohteita muusikkona on hieno nähdä paikan päällä, vaikkapa Capitol Recordsin pyöreä rakennus Hollywoodissa. Sen kaltaisissa paikoissa on jotain hohdokkuutta – tai ehkä joskus myös irvokkuutta. Jonkinlainen paikan atmosfääri, jonka voi kokea vain paikan päällä.”
Myös Finlandia-kohteita kiertäessään Vesala mietti, miten suhtautua keskenään hyvin erilaisiin ehdokkaisiin. ”Lähestyin kokonaisuutta osin tarinankertojana. Jotkut kohteet kertovat siitä, mistä ovat tulossa, tai jatkavat edellistä tarinaa. Jotkut taas aloittavat ihan uuden luvun.”
Kalasataman vaalea uutuus
K-Kampus Kalasatamassa on Vesalasta juurikin uusi avaus. ”Ulkoisesti rakennus on raikas, palatsimainen ja valaisee rakentuvan alueen uusia kortteleita.” Erityisesti häneen kuitenkin teki vaikutuksen se, että kohde on rakennuttajansa näköinen. ”Tunnistin heti aulaan astuttuani, minkä yrityksen tiloissa olin. Rakennus on selkeä, ja se huokuu toimijansa ylpeyttä omista työntekijöistään.”
Vesalan mukaan kohde heijastelee nykyajan työkulttuurin muutosta, mutta hyvällä tavalla. Kohtaamispaikkoja on runsaasti, mutta toisaalta on myös aivan hiljaisia ja yksityisiä tiloja. Hän arvostaa tilojen hyvää akustiikkaa ja joustavuutta. ”Työn tarpeita kohtaan on oltu todella rehellisiä. Kahviloiden ja oleskelualueiden lisäksi on tiloja, joissa ei saa puhua.”
Uutta aaltoa
Myös Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Otaniemessä nojaa uusien kohtaamisten ja mahdollisuuksien luomiseen. Kohteeseen tutustuessaan Vesala pani merkille erityisesti sen arkkitehtonisesti ansiokkaat aulatilat portaikkoineen sekä rakennuksen edustan aukiotilan ja sen luontevan suhteen viereiseen Aallon kirjastoon.
Sisätiloissa hän jäi kuitenkin pohtimaan uuden luomisen ja taiteen tekemisen prosessia, jonka alkuvaiheessa ideoiden versot tarvitsevat vielä usein varjelua ja yksityisyyttä. ”Toisten katseiden alla voi olla joskus vaikea uskaltaa tehdä tiettyjä asioita, yrittää luoda uusia maailmoja.” Hänen mielestään tämä on juuri taiteen erityisominaisuus. ”Kauppakorkeakoulun puolella vastaavat tilaratkaisut tuntuivat sopivan käyttöön helpommin ja luontevammin.”
Perinteen jatkaja
Vaikka Kotkan Toritalo oli tämän vuoden kohteista pienin, oli se Vesalan mielestä erityisiä tunteita herättävä. Korttelin kehittäminen kolmen sukupolven äitien ja tyttärien työn jatkeena tuntuu koostaan huolimatta suurelta teolta. ”Suomalaisessa yksipuolisessa vuokratalorakentamisessa haluaisi nähdä paljon enemmän tällaista”, hän miettii. ”Viihtyvyys ja kauneus ovat selvästi olleet tärkeämpiä kuin taloudelliset seikat. Tälle kohteelle haluaisin antaa erityismaininnan.”
Toritalossa viihtyvyys ja kauneus ovat selvästi olleet tärkeämpiä kuin taloudelliset seikat. Tälle kohteelle haluaisin antaa erityismaininnan.
Hän nostaa esiin rakennuksen arkkitehtuurin sovittamisen torin laidalle ja pihan pienipiirteisemmän tunnelman. Myös Suomessa toistaiseksi poikkeukselliseen rakennustekniikkaan hän kiinnitti huomiota. ”Yksiaineinen harkkorakentaminen on paljon yleisempää esimerkiksi Saksassa. On hienoa, että tätä voidaan kokeilla myös meillä.”
Ikoninen Olympiastadion
Paula Vesalan valinta kohdistui kuitenkin Olympiastadioniin. Syy oli lopulta yksinkertainen ja selkeä: ”Vaikka stadionin mittakaava on mykistävä ja monumentaalinen, jää pieniä detaljeja kuitenkin katsomaan. Peruskorjauksessa välittyivät tyylitaju ja hienot valinnat.” Hän oli vaikuttunut myös siitä, miten stadionin uudet tilat ja materiaalit oli sovitettu vanhaan. ”Kokonaisuus oli mykistävä.”
Esiintyvänä taiteilijana Vesala ymmärtää hyvin suurten tapahtumien toiminnallisuus- ja logistiikkavaatimuksia, mutta arvostaa lopulta sitä, että peruskorjauksessa on menty arkkitehtuuri ja historia edellä. ”On pidetty kiinni siitä, mikä tekee tästä rakennuksesta juuri tämän rakennuksen.” Lopputulos on ajattelun, päätösten ja asetettujen periaatteiden tulos.
Peruskorjauksessa välittyivät tyylitaju ja hienot valinnat.
Puhe arkkitehtuurista kuuluu kaikille
Valintaprosessin myötä ja sen jälkimainingeissa Vesala on miettinyt arkkitehtuurikeskustelua laajemminkin. ”Ainahan taiteessa on niin, että yleinen keskustelu ei välttämättä ole mieleen tekijöille.” Itse hän pyrki kohtaamaan kunkin ehdokkaan vailla ennakkoluuloja, omiin havaintoihinsa nojaten.
”Kaikki keskustelut, kysymykset ja kokemukset arkkitehtuurista ja yhteisestä ympäristöstä ovat tärkeitä – kunhan mieli on avoin.”