Kuntaliiton mukaan osaajapula etenkin kuntien maankäytössä ja kaavoituksessa on todellinen ja pahenee tulevaisuudessa. Erityisesti arkkitehteja tarvittaisiin lisää.
Arkkitehtipula puhutti syyskuun puolivälissä Helsingissä järjestetyillä Kuntamarkkinoilla.
Arkkitehtuurin alan toimijoiden viime keväänä julkaiseman selvityksen mukaan kuntien arkkitehdeista on seuraavien vuosien aikana eläköitymässä neljäkymmentä prosenttia.
”Kaikki me jotka kunnissa työskentelemme, tiedämme kuinka pelottavaa se on”, sanoi Vantaan kaupungin entinen kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine Archinfon, Safan ja ATL:n järjestämässä keskustelussa.
Keskusteluun osallistuivat lisäksi rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä sekä yhdyskuntasuunnittelun professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta.
Etenkin kaavoitus ja rakennusvalvonnat ovat vaarassa ruuhkautua tulevaisuudessa. Lähes seitsemässäkymmenessä prosentissa kunnista alan työvoiman saatavuus on heikkoa jo nyt, ja noin neljässäkymmenessä prosentissa se haittaa jo toiminnan jatkuvuutta.
”Olemme ympäristöministeriössä jo pitkään olleet huolissamme siitä, miten kunnissa riittää osaaminen”, Seppälä sanoi.
Ongelma ei koske vain tietyn kokoisia kuntia vaan koko kuntasektoria, Seppälä totesi. Isommissa kaupungeissa osaamista tarvitaan erityisesti vaativiin kaavoitustehtäviin, pienissä kunnissa työllistävät vihreä siirtymä ja energiamurros.
Seppälän mukaan arkkitehtiosaamisen puute haittaa jo kaupunkikehitystä.
”Tällä hetkellä osaavia tekijöitä ei ole riittävästi saatavilla. Meillä alkaa olla huoli siitä, saadaanko kunnissa viranomaisvelvoitteet toteutettua lain edellyttämällä tavalla”, Seppälä sanoi.
Lakisääteisten tehtävien hoitamisen lisäksi arkkitehtiosaamista tarvitaan kunnissa muun muassa elinympäristön viihtyisyyteen ja taajamakuvaan liittyvissä kysymyksissä, Seppälä totesi.
”Laadukas ympäristö on hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen.”
Arkkitehdin tutkinnon suorittaneita ei selvästi ole tarpeeksi, Helka-Liisa Hentilä totesi.
Hentilän mukaan yliopistot ovat jo kasvattaneet sisäänottoa, esimerkiksi Oulussa aloituspaikkoja on muutama vuosi sitten lisätty 25 prosenttia. Myös koulutukseen pääsyä on helpotettu: Tampereelle ja Ouluun voi nykyään hakea rakennusarkkitehdin amk-tutkinnolla suoraan arkkitehdin maisteriopintoihin.
”Voisimme ottaa enemmänkin opiskelijoita, mutta se vaatisi ehdottomasti lisärahoitusta. Tällä hetkellä tilat ovat täynnä ja kaikki opetusresurssit käytössä.”
Aloituspaikkojen kasvattamisen lisäksi kunta-alan osaajia voitaisiin saada lisää täydennyskoulutuksella, mutta senkään järjestäminen ei onnistu ilman lisäresursseja, Hentilä sanoi.
Keskustelussa mietittiin lisäksi, miten arkkitehdit saisi hakeutumaan työvoimapulasta kärsiviin kuntiin. Oulun yliopistossa ongelmaa on pyritty ratkomaan muun muassa tekemällä yhdyskuntasuunnittelun harjoitustöitä ja diplomitöitä yhteistyössä kuntien – myös pienten – kanssa sekä palkkaamalla töiden ohjaajiksi tuntiopettajia kuntien kaavoituspuolelta, Hentilä sanoi.
”Yhdyskuntasuunnittelun opinnoissa käsitellään tärkeitä ja ajankohtaisia asioita, kuten vihreää siirtymää ja maankäytön suunnittelua. Ne kiinnostavat opiskelijoitakin.”
Tällä hetkellä osaavia tekijöitä ei ole riittävästi saatavilla.
Kuntien työvoimapula koske pelkästään arkkitehteja vaan koko teknistä toimialaa, kävi ilmi Kuntaliiton Kuntamarkkinoilla järjestämässä keskustelussa.
Kuntaliiton maaliskuussa tekemän selvityksen mukaan vuonna 2022 alan työpaikoista jäi täyttämättä 22 prosenttia. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.
Seurauksena on ollut muun muassa hankkeiden lykkääntymistä ja investointihalukkuuden heikentymistä, totesi Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen. Riipisen mukaan osaajapula alkaa vaikuttaa jo rakentamisen laatuun.
Ongelmaa on kunnissa yritetty ratkoa muun muassa etätyömahdollisuuksia tarjoamalla, panostamalla rekrytointiin sekä palkkauksella.
Kuntaliitto ehdottaa lisäksi muun muassa pätevyysvaatimusten väljentämistä, kuntien välisen yhteistyön lisäämistä, harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen tarjoamista opiskelijoille sekä kuntien markkinointi- ja brändityöhön panostamista.
Työvoimapula kuntien alueidenkäyttösektorilla on pahenemassa, ympäristöministeriön selvityshenkilö, arkkitehti Matti Vatilo totesi Kuntamarkkinoilla.
Vaikka tilanne voi tämänhetkisen suhdanteen valossa näyttää toiselta, työvoimapula kuntien alueidenkäyttosektorilla on pahenemassa, vahvisti myös ympäristöministeriön selvityshenkilö, arkkitehti Matti Vatilo Kuntaliiton keskustelussa.
Vatilon ympäristöministeriölle tekemä kaavoittajaselvitys julkaistiin myöhemmin lokakuussa.
Erityisesti suurissa ja keskikokoisissa kunnissa ”kaavoitettavaa olisi vaikka miten”. Pienissä kunnissa, joissa hankkeita on vain silloin tällöin, voisi puolestaan harkita yhteisiä kaavoittajanvirkoja, Vatilo ehdotti.
Suurena syynä osaajapulalle on eläköityminen, mutta taustalla on myös muita tekijöitä, joiden muuttaminen on hidasta, kuten se miten kiinnostavina kaavoituksen tehtävät koetaan sekä kuntien veto- ja pitovoima.
”Edellytys kuntatehtävissä viihtymiselle on, että kokee kaavoitustyön merkitykselliseksi. Työviihtyvyydestä huolehtiminen onkin kunnissa tärkeää.”
Timo Heikkinen Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta ja johdon valmennusta tarjoavasta Aalto EE:stä nosti alustuksessaan esiin vieraskielisten opiskelijoiden määrän ja merkityksen.
”Aalto-yliopistossa on opiskelijoita 117 maasta. Sieltä valmistuu koko ajan meidän verorahoillamme koulutettuja asiantuntijoita, jotka eivät ole suomenkielisiä. Meidän pitäisi keskittää kaikki voimamme siihen, että saamme heidät pidettyä maassa.”
Tällä hetkellä tilanne näyttää huonolta, Heikkinen totesi. Tutkimusten mukaan opiskelijat kotoutuvat hyvin, mutta yli puolet pitää todennäköisenä muuttoa pois Suomesta valmistumisen jälkeen. Syynä ovat ongelmat työllistymisessä.
”Voisiko kielitaitovaatimuksia organisaatioissa höllätä? Tai tukea kielikursseille osallistumista? Suomeen muuttaa jatkuvasti ihmisiä muualta. Ei yhtään haittaisi, jos myös kaupunkisuunnittelussa työskentelisi ihmisiä, jotka ymmärtävät heitä”, Heikkinen sanoi.
Ympäristöministeriön kaavoittajaselvitys 2023 löytyy osoitteesta julkaisut.valtioneuvosto.fi.