“Näyttää siltä että pahin lasku voisi olla ohitse” – Arkkitehtuurialan suhdannekyselyssä näkyi ensimmäistä kertaa vuosiin pieniä merkkejä paremmasta
Alan järjestöjen keväällä tekemän suhdannekyselyn mukaan arkkitehtitoimistojen tulevaisuudennäkymät ovat vihdoin alkaneet kohentua. Julkisella puolella työskentelevistä palkansaajista valtaosa pitää työtilannettaan erinomaisena, yksityisellä puolella työskentelevillä näkymät ovat vielä heikommat.
Teksti: Silja Ylitalo
Grafiikka: Lari Mörö, koonneet Roni Koski-Tuuri ja Silja Ylitalo. Lähde: SAFAn, ATL:n ja MARKin suhdannekyselyt
Arkkitehtiliiton, Maisema-arkkitehtiliiton ja Arkkitehtitoimistojen liiton jäsenilleen tekemässä arkkitehtuurin alan suhdannekyselyssä näkyi merkkejä alan elpymisestä, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2022. Kysely toteutettiin huhtikuussa.
”Nyt näyttää siltä, että pahin lasku voisi olla ohitse”, sanoi Safan erityisasiantuntija Pia Selroos toukokuussa Safan Tietoisku-webinaarissa, jossa kyselyn tuloksia esiteltiin.
Kyselyn yrittäjävastaajista 38 prosenttia arvioi yrityksensä tilanteen olevan seuraavan puolen vuoden aikana hyvä tai erinomainen, kun edellisessä, viime vuoden marraskuussa tehdyssä kyselyssä luku oli 21. Huonoksi tai välttäväksi tilanteen arvioi nyt 60 prosenttia, kun viimeksi luku oli 72.
Myös palkansaajien arvioissa omasta työtilanteestaan näkyi parannusta. Ero julkisella ja yksityisellä puolella työskentelevien vastaajien välillä oli kuitenkin huomattava.
Julkisella puolella työskentelevistä arkkitehdeista ja maisema-arkkitehdeista lähes kaikki – 95 prosenttia – arvioi tilanteensa hyväksi tai erinomaiseksi, kun yksityisellä puolella työskentelevistä yli puolet arvioi tilanteensa huonoksi tai välttäväksi ja vain 48 prosenttia hyväksi tai erinomaiseksi.
Kyselyn mukaan reilut 13 prosenttia yrittäjistä aikoo palkata uusia työntekijöitä lähitulevaisuudessa, kun kahtena edellisenä vuonna luku on ollut 7–8 prosenttia.
”Tilanne on vihdoin alkanut kääntyä parempaan suuntaan”, ATL:n asiantuntija-arkkitehti Roni Koski-Tuuri arvioi.
Kuitenkaan valtaosa yrityksistä, hieman yli 60 prosenttia, ei aio rekrytoida lähiaikoina. Vaikka luku on korkea, se on pienempi kuin viime ja edellisvuonna, jolloin yli 70 prosenttia yrittäjistä ei suunnitellut uusien työntekijöiden palkkaamista. Aiempaa suurempi osa on odottavalla kannalla: epävarmojen osuus on kasvanut kahden vuoden takaisesta 15 prosentista 26 prosenttiin.
Lukuja vääristää hieman se, että vastaajissa ovat mukana myös yksityiset ammatinharjoittajat ja toiminimellä työskentelevät, joiden tavoitteena ei ole työntekijöiden palkkaaminen, Selroos huomautti. Jos katsotaan vain kyselyyn vastanneita Arkkitehtitoimistojen liiton jäseniä, heistä 18 prosenttia aikoo rekrytoida lähitulevaisuudessa.
Ongelmia julkisissa hankinnoissa
Vastaajilta kysyttiin myös näkemystä alan suurimmista ”muutosajureista”. Selkeäksi ykköseksi nousivat vallitsevan suhdanteen vaikutukset. Seuraavina tulivat jatkuvasti muuttuva lainsäädäntö, alalla tapahtuvat yritysfuusiot – erityisesti yrittäjävastaajilla –, maailmanpoliittinen epävarmuus, kuten Ukrainan sota ja Yhdysvaltojen tullit, sekä ilmastonmuutos, vihreä siirtymä ja energiamurros.
Esiin nousivat myös haasteet julkisissa hankinnoissa, aggressiivinen hintakilpailu niin suunnittelutoimistojen kuin urakoitsijoiden kesken sekä kuluttajalähtöisen kysynnän puute kotimaan markkinoilla.
Yrittäjävastaajilta kysyttiin lisäksi näkemystä julkisten hankintamarkkinoiden toimivuudesta. Vain 5 prosenttia piti sitä hyvänä tai erinomaisena ja 71 prosenttia huonona tai melko huonona. Tilanne on heikentynyt vuodesta 2022, jolloin julkisten hankintojen toimivuutta piti hyvänä 9 prosenttia ja huonona 56 prosenttia vastaajista. Ongelmiksi mainittiin muun muassa epäammattimainen kilpailutus ja vaadittavien referenssien epätarkoituksenmukaisuus.
Tilanne on vihdoin alkanut kääntyä parempaan suuntaan.
Vastaajilta kysyttiin myös, mitä pitäisi tapahtua, jotta alan tilanne kääntyisi positiiviseen suuntaan. Eniten mainintoja saivat yleisen maailmantilanteen ja taloustilanteen kohentuminen sekä korkotason lasku. Lisäksi kaivattiin valtion toimia, kuten tuettua asuntotuotantoa ja rahoitusmekanismien turvaamista. Myös julkisten hankintojen epäterveen hintakilpailun kitkemistä, hankintojen lisäämistä ja ”rohkeita investointeja tulevaisuuteen leikkausten sijaan” toivottiin.
Yleisesti ottaen kyselyssä näkyi selvästi vaikean markkinatilanteen pitkittyminen, Koski-Tuuri totesi. Käynnissä olleita hankkeita on lykätty eikä uusia ole juuri aloitettu. Investointipäätöksissä kestää ja hankkeille on vaikea saada rahoitusta, ja asuntomarkkinoiden huono tilanne heijastuu suoraan hankkeiden aloitusten määrään.
Kaikilla sektoreilla huono suhdanne ei ole vaikuttanut yhtä voimakkaasti.
”Korjausrakentaminen on vetänyt aika hyvin”, Selroos sanoi. ”Emme ole samassa tilanteessa kuin 1990-luvulla, jolloin kaikki rakentaminen tyssäsi. Nyt on kuitenkin ollut julkista rakentamista.”
Myös maisema-arkkitehtien työtilanne on pysynyt läpi suhdanteen melko hyvänä. Kun tilanne rakennusalalla paranee, kohta saatetaan taas olla siinä tilanteessa, että osaavasta työvoimasta on pulaa, Selroos arvioi.
”Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, niin kun juna lähtee liikkeelle, se vähän aikaa yskii ja sitten se lähtee sellaista vauhtia, että kaikki pidämme hatuistamme kiinni”, Selroos totesi.
Arkkitehtialan suhdannekysely
- Arkkitehtiliiton, Arkkitehtitoimistojen liiton ja Maisema-arkkitehtiliiton kahdeksas suhdannekysely toteutettiin 7.–15.4.2025.
- Vastaajia oli 360, joista 11 prosenttia oli ATL:n jäseniä ja 2 prosenttia Markin.
- Safan jäsenistä yrittäjiä tai ammatinharjoittajia oli 27 prosenttia, yksityisen puolen palkansaajia 47 prosenttia ja julkisen puolen 22.h
- Yrittäjävastaajista puolet työskenteli alle viiden hengen toimistoissa.
- Palkansaajista valtaosa, 40 prosenttia, työskenteli yli 50 henkilön työpaikassa: kunnissa, valtiolla ja isoissa arkkitehtitoimistoissa.
Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 3/25.
