“Lapset pelkäsivät sodan ääniä” – Ukrainasta paenneet arkkitehdit rakentavat uutta elämää Suomessa

Arkkitehti Stanislava Balandina ja sisusturarkkitehti Maryana Krupenko pakenivat Ukrainan sodan jaloista Suomeen viime maaliskuussa. Nyt perusasiat ovat kunnossa: asunto, päiväkotipaikka lapsille ja töitä kansainvälisessä arkkitehtitoimistossa Helsingissä.

Teksti: Päivi Virtanen
Maryana Krupenko (vas.) ja Stanislava Balandina. Kuva: Liisa Tuohimaa

Miten jatkaa arkea ja työntekoa, kun naapurimaa aloittaa hyökkäyssodan ja kotikaupunkia pommitetaan? Tämän tilanteen eteen ukrainalaiset sisustusarkkitehti Maryana Krupenko ja arkkitehti Stanislava Balandina joutuivat viime helmikuussa.

Krupenko ja Balandina saapuivat lapsineen eri reittejä Suomeen maaliskuussa, Krupenko aluksi Taipalsaaren vastaanottokeskukseen, Balandina Helsinkiin.

Haastatteluhetkellä elokuussa molemmat istuvat AW2-arkkitehtien kokoushuoneessa Helsingissä kertomassa kokemuksistaan. Krupenko aloitti AW2-arkkitehdeilla kesäkuussa, Baladina elokuun alussa.

Mykolajivin satamakaupungista kotoisin oleva Krupenko työskenteli aiemmin freelance-sisustusarkkitehtina.

”Päätimme lähteä melkein heti pommitusten alettua, olimme jo valmistautuneet sodan alkamiseen. Lapset pelkäsivät sodan ääniä todella paljon. Nuorempi poikani on vasta kolme”, kertoo Krupenko.

Mies joutui jäämään Ukrainaan, muu perhe pakeni Unkarin kautta ensin Puolaan. Eräs Krupenkon Suomessa asuva ystävä ehdotti heille Suomeen tuloa.

Taipalsaaren pakolaiskeskukseen saapuminen tuntui ankeasta tilanteesta huolimatta huojentavalta: Krupenko muistelee liikuttuneena, että lahjoitettua tavaraa, ruokaa, vaatteita ja lasten leluja oli valtavat määrät.

”Poikani olivat haltioissaan lelujen määrästä! Olimme hämmästyneitä ja onnellisia suomalaisten auttamishalusta”, hän sanoo.

Khmelnitskystä kotoisin oleva Stanislava Balandina työskenteli sodan alkaessa Kiovassa yhdysvaltalaisille huonekalutehtaille ja arkkitehdeille suunnittelevassa yrityksessä. Hän asui perheineen lähellä Irpiniä.

Irpiniin johtavan sillan räjäytys venäjän joukkojen lähestyessä oli pelastus, joka tarjosi hieman lisäaikaa pakenemiseen.

”Minä ja lapseni matkustimme ystäväperheen autokyydillä aluksi kotikaupunkiini Khmelnitskyiin, josta jatkoimme Romanian, Unkarin ja Berliinin kautta kohti Pohjois-Eurooppaa. Serkkuni, joka on asunut Helsingissä jo muutaman vuoden, kutsui meidät tänne.”

Kymmeniä työhakemuksia

Matkan koettelemuksista selvittyään yhdyskuntasuunnitteluun suuntautunut Stanislava Balandina työskenteli ukrainalaisia avustavassa järjestössä ja lähetti työhakemuksia kymmeniin arkkitehtitoimistoihin.

”Kaupunkisuunnittelu on Suomessa laadukasta, ja unelmani on saada työskennellä viihtyisän kaupunkiympäristön rakentamiseksi.”

”Olen ollut helpottunut saatuani työpaikan. Perusasiat ovat nyt kunnossa: työ, asunto ja päiväkotipaikka lapsille”, hän sanoo, ja toivoo saavansa myöhemmin myös miehensä Suomeen.

Myös Maryana Krupenkon äiti pääsi myöhemmin turvaan Suomeen, ja Krupenko löysi ukrainalaisille suunnittelijoille ja muotoilijoille suunnatun työnvälityssivun.

”Liisa oli ensimmäinen henkilö, joka vastasi työhakemukseeni. Työpaikan saaminen oli koko perheelle ensimmäinen iloinen uutinen pitkään aikaan.”

Johtava arkkitehti Liisa Tuohimaa vastasi ukrainalaisten rekrytoinnista AW2-arkkitehtehdeilla. AW2 on kansainvälinen, Helsingissä ja Tallinnassa sijaitseva, AINS Group -konserniin kuuluva arkkitehtitoimisto. Se on yksi Safan ja ATL:n perustamalla Apua ukrainalaisille arkkitehdeille -sivustolla ilmoittaneista toimistoista.

”TE-keskus tarjosi tukea ukrainalaisten työllistämiseen, ja rekrytointi meni sujuvasti”, Tuohimaa sanoo.

AW2 sai yli viisikymmentä työhakemusta, mutta niistä lähes kaikki olivat Ukrainassa asuvilta miehiltä, joilla ei ollut mahdollisuutta poistua maasta.

Työpaikan saaminen oli koko perheelle ensimmäinen iloinen uutinen pitkään aikaan.

Maryanan aloitettua työt eteen tuli pysyvämmän asunnon vuokraaminen, ja suomalainen byrokratia astui mukaan kuvaan. Maryanalla ei ollut vielä suomalaista pankkitiliä, eikä pankkiin voinut edes soittaa prepaid-liittymästä.

”Suomessa tarvitaan mobiilivarmenne minkä tahansa viranomaisasian hoitamiseen ja asunnon hakemiseen. Päädyin lopulta hakemaan Maryamin puolesta asuntoa, omilla tunnuksillani”, Tuohimaa nauraa.

Turvallisuus on tärkeintä

Maryana Krupenko asuu nyt perheineen Espoossa, Stanislava Balandina Helsingissä, ja molemmat ovat tyytyväisiä elämäntilanteeseensa.

”Suomi on turvallinen ja rauhallinen maa, ja se on kaikkein tärkeintä. Toivon, että rakennusinsinöörinä työskentelevä miehenikin löytäisi töitä täältä,” Maryana toteaa.

AW2-arkkitehdeilla työskentelee suunnittelijoita lähes kymmenestä eri maasta. Sopeutuminen jo entuudestaan kansainväliseen työyhteisöön on sujunut helposti.

Sisustusarkkitehdin työ Suomessa eroaa edukseen ukrainalaisesta.

”Ukrainassa suunnittelijan on tehtävä kaikkea mahdollista, projektin kustannuslaskennasta 3D -mallintamiseen. Suomessa olen saanut keskittyä siihen mistä pidän eniten: visualisointeihin, piirroksiin ja 3D-kuviin”, Maryana Krupenko sanoo.


Apua ukrainalaisille arkkitehdeille

Suomen arkkitehtiliitto ja Arkkitehti­toimistojen Liitto (ATL) ­perustivat pian sodan syttymisen jälkeen verkkosivun safa.fi/help. Sen kautta ­suomalaiset suunnittelutoimistot voivat tarjota joko lähi- tai etätyötä, tiloja tai työ­välineitä ukrainalaisille arkkitehdeille.

Tietoa työmahdollisuuksista on levitetty lisäksi Ukrainan ja sen naapurimaiden arkkitehtiliittojen kautta ja sosiaalisessa mediassa.

Monet sivulla ilmoittaneet kertovatkin saaneensa hakemuksia ukraina­laisilta arkkitehdeilta, ja osa on jo edennyt rekrytointiin asti.

AW2-arkkitehtien Liisa Tuohimaa kannustaa suomalaisia arkkitehti­toimistoja hakemaan rohkeasti ukrainalaisia töihin.

”Olin positiivisesti yllättynyt hakemusten korkeasta tasosta. Sodalle ei näy loppua, ja ukrainalaisten hätää ei pidä unohtaa, vaikka sotauutisointi tuntuisi puuduttavalta. Apua tarvitaan yhä edelleen, ja työpaikan tarjoaminen on varmasti yksi parhaista keinoista auttaa kokonaisvaltaisesti”, Tuohi­maa muistuttaa.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa safa.fi/help.

Haastattelut on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 4/22.

Hae sivustolta:

X