“Lähdin selvittämään, voisiko maalaustaiteen ja arkkitehtuurin välillä olla yhteyttä” – Kuvataiteilija Kaisa Soini on koulutukseltaan arkkitehti

Arkkitehdin koulutus on antanut rohkeutta materiaalivalintoihin, Soini kertoo. Teoksiaan hän on työstänyt muun muassa rappauslastoilla ja hiomavälineillä.

Teksti: Anni Varis
Kaisa Soini. Kuva: Marjaana Malkamäki

Arkkitehti ja kuvataiteilija Kaisa Soinin uusin teos, Asioilla on ainakin kaksi puolta -niminen veistos, valmistui arkkitehti Pekka Kolin suunnitteleman Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virran pääsisäänkäynnille maaliskuussa. 

Nokian kaupunki tilasi teoksen taiteilijalta kunnianosoitukseksi kahdelle pitkäaikaiselle paikallispoliitikolle. Pilariin kietoutuva veistos koostuu kolmestakymmenestä värikkäästä alumiinisesta osasta, jotka heijastavat poliittisten urien pituutta kuin puun vuosirenkaat. 

”Teos lähtee paikassa olevista monista suunnista ja kulmista. Työ rakentuu pilarin ympäri, mikä luo siihen liikkeen illuusion”, Soini kuvaa. ”Halusin olla vuoropuhelussa Kolin suunnitteleman rakennuksen ja sen ympäristön kanssa, mutta itsenäisenä taideteoksena veistoksella on myös oma vahva visuaalinen ilmeensä.”

Veistos valmistui intensiiviseen tahtiin puolessa vuodessa. Soini aloitti päivänsä kolmelta aamulla ja teki lisäksi opetustöitä Tampereen yliopistolla, missä hän vastaa arkkitehtiopiskelijoiden taideopetuksesta.

”Tällainen työskentely on vaatinut paljon itsekuria, mutta olen pystynyt toimimaan niin täydellä kapasiteetilla kuin olisin mielestäni tehnyt teoksen muutenkin”, Soini kertoo. Hän on tyytyväinen teokseen ja sen tekoprosessiin.

”Tuntuu etten ole aiemmin päässyt viemään prosessiani julkisissa projekteissa yhtä pitkälle kuin nyt, ilman rajoituksia tai ongelmia. Oma ajatus toteutui puhtaasti ja tyydyttävällä tavalla.”

 

SOINI VALMISTUI arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1994. Sen lisäksi hän on suorittanut arkkitehdin maisterivaiheen tutkinnon Cranbrook Academy of Artissa Michiganissa, Yhdysvalloissa. 

Arkkitehtien työttömyysluvut olivat 1990-luvulla laman takia korkeita, ja Soini näki parhaaksi jatkaa opintoja ulkomailla valmistumisen sijaan.

”Yhdysvaltoihin lähteminen oli aikanaan iso ponnistus, sillä kouluun otettiin sisään vain vähän opiskelijoita eikä vaihto-opiskelijoille ollut olemassa vielä mitään valmista polkua. Kaikesta piti ottaa itse selvää ja laatia hakemus monine dokumentteineen.”

Opinnot Yhdysvalloissa olivat epämuodollisia verrattuna sen ajan suomalaiseen opetukseen, Soini muistelee. Yksiselitteisten tehtävänantojen sijaan opiskelijoilta kysyttiin, mitä annettavaa heillä on arkkitehtuurille. Myös lukemista, rakentamista ja materiaaleihin tutustumista oli paljon.

”Lähdin sinne selvittämään, voisiko maalaustaiteen ja arkkitehtuurin välillä olla yhteyttä. Samalla tiellä taidan olla edelleen.”

Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Soini piti vuonna 1995, vuosi arkkitehdiksi valmistumisen jälkeen. Arkkitehdin toimiminen kuvataiteilijana herätti aluksi hämmennystä.

”Nykyään arkkitehtitaustaisia kuvataiteilijoita on jo enemmän kuin ennen”, Soini sanoo. ”Mutta välillä joudun vieläkin vastaamaan kysymyksiin, että suunnittelenko myös rakennuksia.”

Välillä joudun vieläkin vastaamaan kysymyksiin, suunnittelenko myös rakennuksia.

 


Alunperin arkkitehdiksi valmistunut taiteilija Kaisa Soini asuu Nokialla. Kuvassa hänen tuorein veistoksensa, keväällä valmistunut Asioilla on ainakin kaksi puolta Nokian kulttuuri- ja kirjastotalon edessä. Kuva: Marjaana Malkamäki

 

ARKKITEHDIN KOULUTUS on vaikuttanut kuvataiteilijan uraan monella tapaa, Soini kertoo. Se on avannut mahdollisuuden nähdä asioita eri tavalla. Esimerkiksi julkisten töiden kohdalla rakennetun ympäristön tarkastelu arkkitehdin silmin voi parhaimmillaan tuoda tekemiseen lisää laajuutta ja syvyyttä. Käytännön tasolla koulutuksesta on saanut hyödyllistä tietoa rakennusprosesseista ja eri materiaaleista. 

”Arkkitehti tuntee alustavasti monenlaisia materiaaleja eikä hätkähdä niistä. Veistokseen voi valita materiaalin ilman etukäteisrajauksia ja myöhemmin ottaa niistä tarkemmin selvää.”

Kuvataiteilijan uransa aikana Soini on materiaalien lisäksi kokeillut rohkeasti lukuisia eri tyylejä ja tekniikoita. Hän on käyttänyt esimerkiksi akryylitöidensä pintojen työstämiseen rakennusvälineitä – erityisesti rappauslastoja ja hiomavälineitä. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut siivousvälineiden käyttämisestä maalaamisessa.

Kaikkea Soinin työskentelyä yhdistää pyrkimys tutkia ja ”kairata” esiin jokin yksinkertainen oivallus tekoprosessin aikana. Soinin mukaan hänen työnsä lähtökohtia voisi parhaiten kuvata aforistikko Samuli Parosen lausahduksella: ”Vastaukset elävät aikansa. Kysymykset tulevat yhä uudestaan.” 

Soini kertoo nauttivansa etsintäprosessista ja siitä tunteesta, kun teos lopulta irtautuu tekijästään ja ikään kuin löytää oman tapansa olla olemassa.

”Taiteen tekemisessä vaikeaa ja hienoa on se, että aina joutuu aloittamaan nollasta. Se vetää hiljaiseksi. Ei ole mitään kestävää helppoutta.”

 

Haastattelu on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 3/23.

Hae sivustolta: