Pääkirjoitus: Korjattavaa on sekä rakennuksissa että asenteissa

Perusteellinen suunnanmuutos on tarpeen, kun resursseja on tulevaisuudessa käytettävä yhä harkitummin ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.

Rosemarie Schnitzler. Kuva: Bianca Barman

Korjaaminen on ollut Safan vuoden 2021 teema. Rakentamisesta puhuttaessa teema viittaa ensisijaisesti rakennuksen korjaamiseen, mutta suunnittelutyöstä puhuttaessa se voi viitata ajattelutapojen korjaamiseen eli suunnan muutokseen.

Perusteellinen suunnanmuutos onkin tarpeen, kun resursseja tulee käyttää yhä harkitummin ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Ammattikuntamme pitää huomioida tämä lähtökohta suunnitteluprosessin jokaisessa vaiheessa kaavoituksesta rakennussuunnitteluun ja aina toteutukseen asti niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.

Materiaalien, rakennusosien ja kokonaisten rakennusten uusiokäytöstä ja kiertotaloudesta tulee lähtökohta kaikkiin hankkeisiin, niin että neitseellisiin raaka-aineisiin tarvitsee kajota yhä vähemmän.

Nuoret kollegat muun muassa You Tell Me ja Vapaa-­kollektiiveissa ovat olleet eturintamassa nostamassa esille tähän tematiikkaan liittyviä näkökulmia. Mutta vastuu on koko ammattikunnalla suunnittelijoista rakennuttajiin. Tärkeää on myös lakeihin liittyvä lausuntotyö. Tällä hetkellä Safan maankäyttö- ja rakennuslaki -työryhmä käy läpi massiivista kaavoitus- ja rakennuslakiehdotusta ja kommentoi sitä eri näkökulmista. Keskeistä on, että resurssiviisaus tulee huomioitua ja saa riittävän painoarvon.

Safan liittovaltuustovaalin tulos vahvistaaa, että jäsenistö pitää korjaamista ja ekologisia näkökulmia erityisen tärkeinä, menestyiväthän vaaleissa Kestävät eli Rakennusperintö-SAFAn ryhmä sekä Eko-SAFA.

Myös Safan ulkopuolelta tuleva viesti on samansuuntainen, kun tämän vuoden Alfred Kordelinin palkinto myönnettiin Arkkitehtitoimisto Livadylle pitkäjänteisestä, perinteeseen tukeutuvasta ja tulevaisuuteen katsovasta työstä suunnittelun parissa. Palkintoperusteluissa nostetaan erityisesti esiin Livadyn pyrkimys elinkaarettomaan rakennukseen, joka on niin yksinkertainen, että sitä osataan hoitaa, huoltaa ja korjata sukupolvesta toiseen. Rakennus toimii todellisena hiilinieluna, kun rakennuksen käytössäoloaikana ehtii kasvaa takaisin sama määrä puuta kuin mitä sen rakentamiseen tarvittiin.

Liittovaltuustovaalin tulos vahvistaaa, että jäsenistö pitää korjaamista ja ekologisia näkökulmia tärkeinä.

Koska korjaamiseen voidaan edelleen löytää uusia näkökulmia, todettiin hallituksessa, että aiheen käsittelyä kannattaa jatkaa vielä vuoden 2022 aikana.

Kiinteistötyöryhmän puheenjohtajana haluaisin nostaa esille myös Safan oman rakennus- ja kulttuuriperinnön Oivalassa ja Vähä-Kiljavalla. Näiden korjausvelka rasittaa toistaiseksi Safan budjettia, mutta kiinteistöjen hoitokunnat pyrkivät löytämään ratkaisuja, joilla korjausvelkaa saadaan hoidettua niin että se rasittaa Safan taloutta mahdollisimman vähän.

Suunnitteilla on muun muassa mesenaattikampanja sekä oppilaitosyhteistyö Helsingin maalarien ammattikoulun kanssa. Kaikkien Kiljava -ohjelma pyrkii nimensä mukaisesti samaan Safan jäsenet aktiivisiksi alueen käyttäjiksi ja omistamansa rakennus­perinnön vaalijoiksi korjaamisen teemavuoden ­hengessä.

Rosemarie Schnitzler
Safan hallituksen jäsen

Pääkirjoitus on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 9/21.

Hae sivustolta: