Jotain korjattua, jotain puusta – Arkkitehdit kertovat Pakilanpuiston laajasta koulu- ja päiväkotihankkeesta

Jorma Järven suunnittelema arvokas vanha koulurakennus korjattiin ja koulun laajennus toteutettiin mahdollisimman vähähiilisenä.

Teksti: Anni Varis
Halkosuontien koulu Helsingissä. Kuva: Martin Sommerschield/Kuvatoimisto Kuvio

Halkosuontien puurakenteinen koulurakennus valmistui Helsingin Pakilaan huhtikuussa 2022. Pakilanpuiston ala- ja yläasteen sekä päiväkodin rakennushanke toteutetaan allianssimallilla, jossa yhtenä Helsingin kaupungin kumppanina toimii työyhteenliittymä Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä ja Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen.

Helsingin kaupunki antoi arkkitehtitoimistoille tehtäväksi suunnitella, miten koulu- ja päiväkotirakennukset sijoitetaan Länsi-Pakilan alueelle. Tilaohjelma jakaantui lopulta kahteen eri taloon Halkosuontielle ja Elontielle, koska kaikki ei mahtunut yhdelle tontille.

Valmistuneen puukoulun pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Jaakko Keppo ja pääsuunnittelijan varahenkilönä arkkitehti Hilla Rudanko.

 


Arkkitehti Jorma Järven suunnittelema vanha koulurakennus korjattiin. Kuva: Martin Sommerschield/Kuvatoimisto Kuvio

 

Jaakko Keppo: ”Ratkaisussa nuorimmat lapset eli päiväkoti ja 1.–2. luokat sijoittuvat korttelia pohjoisempaan, Elontien päiväkoti-koulurakennukseen, jonka rakentaminen on vasta käynnistymässä. Siinä Hilla toimii pääsuunnittelijana. Vanhemmat lapset 3.–9. luokilta sijoittuvat Halkosuontien koululle, jonka korjaus ja laajennus valmistuivat nyt keväällä.

Halkosuontien korjausosa on arkkitehti Jorma Järven 1950-luvulla suunnittelema arvokas koulurakennus, jota pyrittiin hyödyntämään ja korjaamaan niin, että se säilyisi mahdollisimman alkuperäisenä. Laajennus tehtiin puurakenteisena matalana siipenä, joka rajaa pihaa.

Vanha yläaste Kehä I:n vieressä oli niin huonossa kunnossa, että se jouduttiin purkamaan. Yläasteen tontille suunnittelemme työyhteenliittymänä liikunta-areenan, jonka rakennuttajana on Helsingin NMKY.

Vanhoistakin kouluista saadaan korjaamalla käyttökelpoisia.

 

Järven suunnittelema vanha koulu ei ollut kaavalla suojeltu, vaan suojeltavaan verrattava. Oli tärkeää, että se korjattiin ja uudisrakentaminen eli koulun laajennus tehtiin mahdollisimman vähähiilisenä. Vanhoistakin kouluista saadaan korjaamalla käyttökelpoisia.

Erityistä Halkosuontien laajennuksessa ja tulevassa Elontien rakennuksessa ovat vaikeavammaisille oppilaille tarkoitetut luokkahuoneet. Vastaavia opetustiloja on jo, mutta nämä ovat Helsingissä ensimmäiset, jotka on tehty uudisrakennukseen.”

 


Halkosuontien koulun laajennus toteutettiin puurunkoisena. Kuva: Martin Sommerschield/Kuvatoimisto Kuvio

 

Hilla Rudanko: ”Rakennussuojelun tavoitteiden lisäksi hankkeessa huomioitiin Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitteet tekemällä hiilijalanjälkivertailun perusteella rakennuksesta puurunkoinen. Selvitysvaiheessa betonirunko oli vielä vaihtoehtona. Hiilineutraaliustavoitteiden toteuttaminen ei ollut mikään itsestäänselvyys, sillä niiden jalkauttaminen on vasta pääsemässä vauhtiin.

Tämä on ensimmäisiä Helsingin kaupungin itse rakennuttamia puurunkoisia kouluja, joten pohdintaa riitti, kun punnittiin riskejä ja kustannuksia. Nyt osaisin jo artikuloida paremmin, että hiilineutraalius on lähtökohtana samalla viivalla kuin toiminnallisuus, terveellisyys ja kustannukset.

Vastaava hiilijalanjälkivertailu tehtiin myös Elontien tontin kohdalla, mutta kohteen muut tiukat reunaehdot johtivat siihen, että rakennuksesta ei tehdä puurunkoista. Kestävän rakentamisen teemoista on tärkeää keskustella jokaisessa hankkeessa suoraan, vaikka parhaat ratkaisut eivät aina ole samat.

Toimistojemme yhteistyö alkoi vuonna 2015 Sipoonlahden koulun kutsukilpailusta. Meillä on kokemusta myös tilaajan ja rakentajan kanssa yhdessä toteutettavista allianssi­hankkeista, joten tiesimme, että siinä on sekä hyviä että huonoja puolia.

Eri näkemykset otettiin huomioon jo hankkeen suunnittelu­vaiheessa, joten yhdessä istumista oli paljon, mutta olimme kaikki myös tosi sitoutuneita tekemiseen. Lopputulos vastaa suunnitelmia ja olemme siihen tyytyväisiä.

Projektissa korostui tiimityö. Teimme paljon vaihtoehto­ratkaisuja yhteistyössä hankkeen suunnittelijoiden välillä, mikä on poikkeuksellinen toimintamalli verrattuna moneen muuhun hankkeeseen. Esteettinen kokonaisuus on meidän, Nomaji maisema-arkkitehtien ja Innovarchin sisustusarkkitehtien yhteinen.”

 

Työyhteenliittymän allianssihankkeen lisäksi AFKS Arkkitehdeilla on työn alla puurakenteinen luonnontiedelukio Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle. Rudanko + Kankkunen Arkkitehdeilta valmistuu kesällä Helsingin yliopiston metsäaseman uusi puurakenteinen päärakennus Helsingin Hyytiälään.

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 3/22.

Hae sivustolta: