“Hyvin vaativa, inspiroiva ja opettavainen kokemus” – Arkkitehtuurin suuri klassikkoteos vihdoin suomeksi

Yli kaksi tuhatta vuotta sitten kirjoitettu Vitruviuksen Arkkitehtuurista on saanut ensimmäisen suomennoksensa. Kääntäjät Panu Hyppönen, Lauri Ockenström ja Aulikki Vuola kertovat valtavasta urakasta, joka opetti antiikin kulttuurista “enemmän kuin latinan ja arkeologian maisterin tutkinnot yhteensä”.

Teksti: Anni Varis
Castorin ja Polluxin temppelin rauniot Forum Romanumilta. Kuva: Panu Hyppönen

Arkkitehtuurin historian vaikutusvaltaisin teos ja ainoa säilynyt laaja esitys antiikin ajan rakentamisesta ja arkkitehtuurista, Marcus Vitruvius Pollion (n. 80–15 eaa.) De architectura libri decem (n. 25 eaa.), julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa suomeksi. Kuvitettu suomennos Arkkitehtuurista sisältää alkuteoksen lisäksi selitykset ja johdannon, jossa avataan teoksen historiaa sekä antiikin ajatusmaailmaa.

Teoksen kääntämisestä vastasivat arkeologi ja latinisti Panu Hyppönen Oulun yliopistolta, latinisti ja romanisti Aulikki Vuola sekä hankkeen vastuullisena johtajana toiminut taidehistorian yliopistotutkija Lauri Ockenström Jyväskylän yliopistolta.

 

Lauri Ockenström: Vitruviuksen Arkkitehtuurista käännettiin kaikille Euroopan pääkielille jo 1500-luvun aikana. Suomi on viimeisiä keskikokoisia eurooppalaisia kieliä, jolle tätä arkkitehtuurin alan suurta klassikkoa ei ole vielä käännetty.

Teoksen merkitys on ollut todella määräävä uuden ajan arkkitehtuurissa ja arkkitehtuurin kirjoittamisessa sekä siinä, miten antiikin perintöä on käytetty muokkaamaan eurooppalaista maailmankuvaa ja yhteiskunnallisia järjestelmiä. Tavoitteenamme on ollut välittää teos kokonaisuudessaan mahdollisimman autenttisena ja helppolukuisena suomalaiselle nykylukijalle.

Panu Hyppönen: Teoksella on ollut valtava vaikutus länsimaiseen kulttuuriin, joten pidän sen kääntämistä suurena kulttuuritekona. Käännöstyön aikana luin 1700-luvun lopun saksankielistä käännöstä, jossa iloittiin, että vihdoinkin saksalaiset saavat lukea Vitruviusta omalla äidinkielellään. Nyt 220 vuotta myöhemmin teos on suomalaistenkin luettavana. Arkkitehtuurista on sisällöltään ja kieleltään niin monimutkainen, että parhaiten sen ymmärtää omalla äidinkielellään.

Aulikki Vuola: Hanke veti kääntäjän aika nöyräksi. Aihepiiri ei ole ainoastaan järkyttävän vaikea, vaan myös Vitruviuksen tyyli on hyvin erilainen kuin kenenkään muun tuntemani antiikin auktorin. Tähän on sisältynyt niin paljon selvitystyötä, että tuntuu kuin suomentaminen olisi ollut vain jäävuoren huippu.

LO: Suurin osa ajasta on mennyt taustatietojen hankkimiseen, muiden käännösten kommentaarien ja tutkimuskirjallisuuden lukemiseen. Keskeinen työtehtävämme on oikeastaan ollut selvittää, mitä Vitruvius on todennäköisesti tarkoittanut. Voisi jopa sanoa, että aiemmista latinan taidoista ei ole kovin paljon hyötyä Vitruviuksen kohdalla, sillä hänen käyttämänsä kieli on niin kompleksista ja esiteltyjen aihepiirien kirjo niin laaja. Yhden ainoan tekstikappaleen selvittäminen saattoi vaatia jopa puolen metrin pinon kirjoja.

Syynä siihen, miksi Vitruviusta ei ole aiemmin suomennettu, voi olla työn laajuus ja haastavuus. Nostaisin tässä kohtaa esille myös antiikin ajan teosten kääntämisen rahoituspuolen Suomessa. Esimerkiksi Ranskassa Vitruviuksen nykykäännöstä työsti kymmenhenkinen työryhmä ja käännös oli vuosikymmenten urakka. Täällä käännöksiä tehdään säätiöiden apurahoilla ja ammattimaisten käännösten saaminen perustuu yksityisten rahoittajien hyväntekeväisyyteen.

Suomi on viimeisiä keskikokoisia eurooppalaisia kieliä, jolle tätä arkkitehtuurin alan suurta klassikkoa ei ole vielä käännetty.

PH: Saimme ensimmäisen apurahan kahdeksi vuodeksi Kulttuurirahastolta helmikuussa 2016 ja vaikka tiesimme, että projekti olisi mittava, niin silti meille tuli yllätyksenä, miten aikaa vievää kaikki on ollut. Hajanaisten rahoitusperiodien jälkeen olemme tehneet käännöstä myös omalla ajallamme.

Yhteensä kuusi vuotta kestänyt käännöstyö eteni niin, että ensin jaoimme teoksen kymmenen kirjaa kolmeen osaan ja teimme niistä suuntaa antavat raakakäännökset. Samalla kun työstimme niitä yhdessä kohti lopullista käännöstä, teimme alaviitteitä ja keräsimme aineistoa johdantoa varten. Viimeisen vuoden aikana kokonaisuus on puristettu kasaan.

Tämä on ollut hyvin vaativa, inspiroiva ja opettavainen kokemus. Vitruvius on tavallaan opettanut antiikin kulttuurista enemmän kuin latinan ja arkeologian maisterin tutkinnot yhteensä – yhtään näitä tutkintoja väheksymättä.

 


Kääntämisurakkaa hankaloitti käsikirjoitusperinteen rikkonaisuus. Esimerkiksi luvut, joita Vitruvius esittää katapultin eri osien mitoille, on pitänyt myöhemmin rekonstruoida kokonaan. Kuvassa mallinnos Vitruviuksen kuvailemasta skorpionista eli nuolia ampuvasta katapultista teoksesta E. Schramm: Die Antiken Geschütze der Saalburg (1918).

 

AV: Teoksessa käydään läpi oikeastaan koko antiikin kokemusmaailma. Siinä käsitellään muun muassa lääketiedettä, ilmastoa, tähtitiedettä ja filosofiaa. Ottaen huomioon Vitruviuksen historiallisen merkityksen arkkitehtuurille, on yllättävää, miten vähän hän itse lopulta puhuu siitä. Toisaalta hän tuo esiin monta kreikkalaista lähdettä, jotka eivät muuten ole säilyneet tähän päivään.

LO: Aihepiiri on valtavan laaja, mutta olemme laatineet teokseen selitykset, jotka auttavat asiaan perehtymätöntäkin lukijaa ymmärtämään, mistä Vitruvius puhuu. Uskomme, että kova työ on kannattanut ja tässä on monipuolinen ja luotettava lukupaketti kaikille kiinnostuneille.

Vitruviuksen De architecture -teoksen suomennos Arkkitehtuurista ilmestyy lokakuussa 2022 Gaudeamus Kirjan kustantamana.

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 4/22.

Hae sivustolta:

X