AFKS Arkkitehtien suunnittelema päiväkoti Martta Wendelin on arjen rakentamista, joka harvoin saa tunnustusta. Massiivipuusta koottu runko toimii myös hiilivarastona.
AFKS Arkkitehtien suunnittelema päiväkoti Martta Wendelin Tuusulassa palkittiin lokakuun alussa Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla. Vuonna 1998 perustetun AFKS:n ensimmäisiä suunittelutöitä oli Ajurinmäen päiväkoti Espoossa, ja toimisto on sen jälkeen suunnitellut parikymmentä koulua ja päiväkotia.
Toimiston osakkaat Jari Frondelius, Jaakko Keppo ja Juha Salmenperä sanovat olleensa yllättyneitä ja otettuja palkinnosta, sillä keskittyminen arkisten rakennusten suunnitteluun tuo harvoin tunnustusta. Siksi he kokevat palkinnon tulleen kaikesta, mitä toimistossa on tähän mennessä tehty.
”Palkittu kohde edustaa meille melko tavallisia suunnitteluratkaisuja. Meidän näkökulmastamme olisi yhtä hyvin voitu palkita joku toinenkin rakennus, jossa on samanlaisia lähtöarvoja ja ratkaisuja”, Frondelius sanoo.
Erityiseksi hankkeen tekee Tuusulan kunnan pyrkimys hyödyntää korkeatasoista ja kestävää arkkitehtuuria vetovoimatekijänä. Ripeästi kasvavassa kehyskunnassa onkin panostettu viime vuosina massiivipuurakenteisiin kouluihin ja päiväkoteihin. Päiväkoti Martta Wendelinin ohella toinen näkyvä hanke on AOR Arkkitehtien suunnittelema lukio ja kulttuuritalo Monio, joka otettiin käyttöön tänä syksynä.
Kouluja ja päiväkoteja suunnitellessaan AFKS on tottunut käyttämään neliöt tehokkaasti, mutta päiväkoti Martta Wendelinin kohdalla liikkumavaraa oli hieman enemmän.
”Yleensä Suomessa tehdään kaikkea aina vain tehokkaammin ja kireämmin. Tuusulassa haluttiinkin tehdä vähän väljempää ja mukavampaa lapsille”, Frondelius kertoo.
Terveellisyyden ja pitkäikäisyyden kannalta keskeistä oli CLT:stä eli ristiinliimatusta massiivipuusta koottu runko, joka toimii myös hiilivarastona. Varsinaisia hiilijalanjälki- ja -kädenjälkilaskelmia ei tästä projektista tehty, sillä suunnittelun alkaessa laskentamenetelmät eivät olleet vielä vakiintuneet.
”Enemmän meillä on ollut maalaisjärkinen lähestymistapa: mikä voisi kestää ainakin sata vuotta? Olemme menneet todella ’keep it simple’ -mentaliteetilla”, Frondelius sanoo.
Terveellisyyden nimissä päiväkodille haettiin myös Joutsenmerkki-sertifikaatti, mikä on tämän mittakaavan rakennushankkeelle hyvin harvinaista. Sen enempää tilaajalla kuin suunnitteluryhmällä ei ollut Joutsenmerkki-kohteista aiempaa kokemusta, joten monet kysymykset tulivat ratkaistavaksi projektin aikana.
”Se oli työlästä ja opettavaista. Pitää olla hyvin perillä sertifiointilistasta, sillä tuotteita, joita voi käyttää, on aika rajallinen määrä”, Frondelius sanoo.
Erityiseksi hankkeen tekee Tuusulan kunnan pyrkimys hyödyntää korkeatasoista ja kestävää arkkitehtuuria vetovoimatekijänä.
AFKS on tottunut käyttämään töissään neliöt tehokkaasti, mutta päiväkoti Martta Wendelinin kohdalla liikkumavaraa oli hieman enemmän. Kuva: Hannu Rytky
Päiväkotien suunnittelu on tiukasti ohjattua niin tilaratkaisujen, materiaalien kuin kustannusten puolesta. Esimerkiksi kirjallisten suunnitteluohjeiden määrä on moninkertaistunut siitä, kun toimisto aloitti toimintansa. Frondelius vertaa sitä asuntosuunnitteluun.
”Päiväkotisuunnittelu ei ole pelkkää fiilistelyä, vaan ratkaisuja ohjaavat tiukat matemaattiset kaavat”, hän sanoo viitaten esimerkiksi kiristyneisiin tehokkuusvaatimuksiin.
Samalla päiväkotien koko on kasvanut huomattavasti, mikä on tuonut uusia haasteita suunnittelijoille.
”Jossain vaiheessa tulee vastaan raja, kuinka suuri päiväkodin kannattaa olla. Parhaillaan suunnittelemme päiväkotia yli kolmellesadalle lapselle. Niistä ei ole hirveästi kokemuksia. Joudumme tekemään pihalle rajaamista, jotta lapset ylipäänsä ovat tunnistettavissa. Joudumme myös pohtimaan, miten pidämme huolta siitä, etteivät lapset mene talon sisällä aivan päästään pyörälle”, Frondelius pohtii.
Kolmikko toivoisi, että arkkitehtuurilla nähtäisiin suurempi arvo päiväkotien suunnittelussa.
”Päiväkodit kertovat yhteiskunnassa siitä, miten hyvin haluamme pitää huolta heikommista eli tässä tapauksessa lapsista. Arkkitehtuurilla on siinä tärkeä rooli, mutta valitettavan usein sitä ei enää nähdä”, Frondelius pohtii.
”Hyvää ja laadukasta suunnittelua otetaan mielellään vastaan hankkeen valmistuttua, mutta siihen ei saa suunnitteluvaiheessa oikein tukea”, Salmenperä lisää.
AFKS on perustettu vuonna 1998. Kuvassa toimiston osakkaat Jaakko Keppo, Jari Frondelius ja Juha Salmenperä. Kuva: Katja Tähjä
Viime vuosina AFKS on profiloitunut erityisesti massiivipuurakentamisen kehittäjänä. Toimisto on ollut suunnittelemassa peräti yhtätoista puukoulua tai -päiväkotia. Kun päiväkoti Martta Wendelinin suunnittelun alkoi vuonna 2018, niistä oli rakenteilla vasta ensimmäinen Helsingin Lapinmäessä.
Koska massiivipuurakentaminen kehittyy kovaa vauhtia, toimintamalleja joudutaan joka projektissa hieman hakemaan. Esimerkiksi rakennusten runkoratkaisut saattavat vaihdella paljonkin. Päiväkoti Martta Wendelinin suunnittelua helpotti se, että rakennesuunnittelija Antti Nurmi Idea Structurasta oli ollut mukana myös Lapinmäen hankkeessa.
”Uskalsimme nyt paremmin seistä ratkaisujen takana. Vaikka joku väliseinä CLT:stä tehtynä näyttää excelissä kalliilta, se saattaa kokonaisuuden kannalta olla edullisempi ratkaisu. Lapinmäessä jouduimme vaihtamaan niitä turhaan rankaseinäksi, Tuusulassa sen sijaan päädyimme arkaaisempaan ja simppelimpään runkoratkaisuun”, Frondelius selittää.
Tilallista muunneltavuutta tavoitellaan yleensä pitkillä jänneväleillä, mutta tässä tapauksessa päädyttiin toiseen ratkaisuun.
”Päiväkodin jännevälit ovat tosi pieniä, jotta edullisilla rakenteilla saadaan tehtyä simppeliä toistoa. Tiheä lokerikko on kuitenkin hyvin muunneltava, sillä seiniin tehtiin varauksia myöhemmin tehtäville aukoille”, Frondelius selittää.
Jatkossa kolmikko haluaisi kehittää puurakentamista entistä yksinkertaisempaan suuntaan.
”Meidän unelmissamme rakennusten seinärakenteet ovat yksiaineisia esimerkiksi pelkkää puuta, mutta ei erillistä eristekerrosta, palonsuojalevitystä tai mitään muutakaan”, Salmenperä selittää.
Frondelius kertoo itse asuvansa 1800-luvulla rakennetussa hirsitalossa.
”Siellä ei ole mitään liikkuvia osia ja se on kestänyt kohta parisataa vuotta. Olisi hienoa, jos palaisimme vähän siihen suuntaan ja ottaisimme oppia historiasta. Ei suoraan kopioiden, vaan hyviä asioita ammentaen”, hän sanoo.
”Tämä liittyy myös patinoitumisen sallimiseen. Se tukisi sellaista jatkuvuuden tunnetta, joka nykymaailmassa on välillä vähän hukassa”, Frondelius pohtii. ”Toisaalta olisi mielenkiintoista nähdä sellaisiakin projekteja, joissa käytetään jonkin vanhan talon materiaaleja uuden rakentamiseen. Kestävää tulevaisuutta tavoiteltaessa myös hyvän arkkitehtuurin tulisi olla yksi avainelementeistä. Tekninen kestävyys yksinään ei ole merkityksellistä, jos rakennus ei muodosta hyvää ympäristöä,” Keppo lisää.
”Kestävyyteen liittyy tietyllä tapaa myös yksinkertaisuus esteettisessä mielessä. Siihen ei tarvitse kauheasti keksiä uusia seuraavan vuosikymmenen aspekteja, miten esimerkiksi tilaa muotoillaan. Emme haikaile mihinkään erityisille uusille urille tai tulevaisuuden linjoille”, Salmenperä pohtii.
Kolmikko sanoo AFKS:n arkkitehtonisten ihanteiden kumpuavan inhimillisen elämän perusasioista. Onnistunut arkkitehtuuri on kaunista, kestävää ja käyttökelpoista. Olisiko se näin yksinkertaista?