Ex-pääsihteeri Paula Huotelin: “Arkkitehdeilla on velvollisuus ottaa kantaa rakennettua ympäristöä koskeviin asioihin”

Pitkän uran Suomen Arkkitehtiliiton pääsihteerinä tehnyt Paula Huotelin jäi eläkkeelle syyskuun alussa. Läksiäishaastattelussaan Huotelin korostaa arkkitehtien asiantuntemusta ja vastuuta rakennetusta ympäristöstä.

Teksti: Paula Holmila
Paula Huotelin. Kuva: Iris Kärkkäinen

Paula Huotelinin lähes 30-vuotinen työrupeama Safan palveluksessa päättyi eläkkeelle siirtymiseen syyskuun alussa. Hän tuli järjestöön ensin kilpailusihteeriksi ja toimi sen jälkeen 15 vuotta pääsihteerinä.

Takana olivat arkkitehtuurin opinnot Oulussa ja suunnittelutyötä Oulun ja pääkaupunkiseudun toimistoissa. 1980-luvun puolivälissä Oulun arkkitehtiosaston entinen professori ja Suunnittelurenkaan toimitusjohtaja Matti K. Mäkinen perusti ”studioiksi” kutsuttuja sivutoimistoja. Hän ja Tapiolan Studiota johtanut Mauri Tommila kutsuivat 80-luvun puolivälissä oppilaansa Matti Kärkkäisen ja Paula Huotelinin Tapiolan Studioarkkitehtien palvelukseen.

Kymmenisen vuotta myöhemmin, arkkitehteja koetelleen laman ollessa päättymässä, Safan kilpailuvaliokuntaan kuulunut Tommila kysyi Huotelinin kiinnostusta kilpailusihteerin työhön Safassa.
”Mauri taisi todeta, että saan vähemmän vahinkoa aikaan Safassa kuin suunnittelijana”, Huotelin naurahtaa.

Ammattiylpeys on tärkeä tekijä

Työt Safassa ovat olleet sitovia, mutta Huotelin on pitänyt yllä myös suunnittelijan taitojaan. Vuonna 2006 valmistuneen omakotitalonsa hän suunnitteli ja rakennutti nykyisen puolisonsa, itävaltalaisen arkkitehdin Georg Pendlin kanssa.

Kolmikerroksisen omakotitalon puuosat jouduttiin 2000-luvun alussa tuomaan Itävallasta, koska massiivipuisia rakennusosia ei silloin saanut Suomesta. Itävalta on ollut Suomea edellä uudessa puurakentamisessa. Mistä tämä johtuu?

Huotelin on kiinnittänyt Itävallassa huomiota keskikokoisiin verstaisiin, joissa korkealaatuisesta puumateriaalista työstetään arkkitehtien suunnitelmien mukaisia uniikkeja puurakennuksia ja rakennusosia.

”Käsityöläisten ammattiylpeys ja kunnianhimoinen suhtautuminen työhön näyttää olevan siellä kohdillaan”, hän toteaa.

Suomessa puurakennusten viimeistelyssä on vielä tekemistä.

”Arkkitehdit voivat suunnitella erinomaisia ratkaisuja, mutta jos osaavat toteuttajat puuttuvat, ollaan pulassa”, Huotelin arvioi.

Huotelinin mielestä rakennusalan kaikkien ammattien vetovoimaisuudesta ja korkealuokkaisesta koulutuksesta on huolehdittava. Lopputuloksen laadun määrittää heikoin lenkki, ja se voi olla hankkeen lähtökohtien asettamisessa tai työmaalla, hän arvioi.

Arkkitehtien asiantuntemusta tarvitaan

Asia, josta arkkitehtikunnassa on suhteellisen suuri yksimielisyys, on yleisten arkkitehtuurikilpailujen merkitys. Jokseenkin kaikki merkittävät arkkitehtimme ovat päässeet työn alkuun voittamalla yleisen kilpailun, ja melkein kaikki merkittävimmät rakennuksemme ovat syntyneet niiden pohjalta. Järjestelmää on kehitetty systemaattisesti lähes 150 vuotta, ja Safa on ollut tämän työn keskiössä.

”Ulkomailla ihmetellään usein suomalaisten kilpailujen hyvää valmistelua, arvostelutyön perusteellisuutta ja tulosten kattavaa dokumentointia sekä nuorten opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua arkkitehtuurikilpailuihin”, Huotelin mainitsee.

Safa on pieni, noin kolmentuhannen hengen ammattijärjestö, mutta sen merkitys on kokoaan suurempi.

Hän iloitsee myös lisääntyneestä kiinnostuksesta arkkitehtuuria ja rakennettua ympäristöä kohtaan. Huotelin näkee Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen toiminnassa paljon mahdollisuuksia, ja Safan myöntämä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on omalta osaltaan lisännyt kiinnostusta arkkitehtuuria ja suunnittelutyötä kohtaan.

”Safa on pieni, noin kolmentuhannen hengen ammattijärjestö, mutta sen merkitys on kokoaan suurempi. Meillä on velvollisuus ottaa kantaa ja käyttää asiantuntemustamme rakennettua ympäristöä koskevissa asioissa”, Huotelin painottaa.

Hän ylistää Safan luottamushenkilöiden panosta liiton toimielimissä. Monet antavat ammattitaitonsa ja asiantuntemuksensa ilmaiseksi yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja rakennetun ympäristön epäkohtien poistamiseen.

 


Paula Huotelin on suunnitellut Espoossa sijaitsevan kotinsa yhdessä puolisonsa Georg Pendlin kanssa vuonna 2006. Kuva: Iris Kärkkäinen

 

Huotelin kiittää lämpimästi kaikkia Safan entisiä puheenjohtajia toiminnasta ammattikunnan hyväksi. Hän mainitsee ihailleensa erityisesti Rainer Mahlamäen kykyä toimia yhtä aikaa professorina, merkittäviä hankkeita vetävänä suunnittelijana ja liiton puheenjohtajana. Myös nykyisen puheenjohtajan Henna Helanderin energia ja moniottelijan taidot saavat kiitosta.

Vuodesta 2018 Safaa on työllistänyt Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus.

”Meillä on Safan toimistossa erinomaisia, kokeneita erityisasiantuntijoita, mutta heidän lisäkseen tarvitsemme kollegoita, jotka tuovat omalta toiminta-alueeltaan erityisosaamista valmistelutyöhön ja lausuntojen laadintaan. Toivottavasti MRL-työryhmällä riittää kärsivällisyyttä, sillä hanke pitkittyy nyt, kun kokonaisuus jaettiin rakentamislakiin ja alueidenkäyttölakiin”, Huotelin toteaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain valmistelun yhteydessä Safa on nostanut esiin rakennusten purkamisen ehtoja.

”Näyttää siltä, että laki esitetyssä muodossaan mahdollistaa lähes kaikkien rakennusten purkamisen”, Huotelin huomauttaa. Resurssitehokkuuden näkökulmasta pitäisi edellyttää vähintään olemassa olevien rakennusten runkojen hyödyntämistä.

Ei aikomusta levätä laakereilla

Huotelinin elämään on kuulunut lähes kaksikymmentä vuotta matkustamista Suomen ja Innsbruckin välillä. Mitä hän aikoo tehdä eläkkeellä?

”Ensin siivoan talon, tutustun perheeseen ja Tirolin Alppien loputtomiin rinteisiin.”

Ammatilliset asiat kiinnostavat työsuhteen päätyttyäkin, ja arkkitehtipuolison työhön on vetoa sekaantua. Tehtävälistalla on myös tutustuminen uuteen ja vanhaan eurooppalaiseen arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun. Itävallassa ja sen naapurimaissa riittää kohteita kierreltäviksi.

”Jotain pitää olla koko ajan menossa”, hän tunnustaa.

Jos Huotelinista on jotain jäänyt mieleen, niin se on juuri ahkeruus. Hän on tehnyt neljännesvuosisadan töitä ammattikuntansa hyväksi itseään säästelemättä, luotettavasti ja tarkasti.

 


Paula Huotelin

  • Syntyi Mikkelissä. Valmistui arkkitehdiksi Oulun yliopistosta vuonna 1984.
  • Työskenteli muun muassa Arkkitehtitoimisto Laatiolla, Tapiolan Studio Arkkitehdeissä, sittemmin Arkkitehdit Tommilalla ja omassa toimistossaan Arkkitehtitoimisto Huotelin & Kärkkäisellä.
  • Safan kilpailusihteeri vuosina 1995–2007 ja pääsihteeri 2007–2022.
  • Luottamustehtäviä muun muassa UIA:ssa, ACEn hallituksessa varapuheenjohtajana ja varainhoitajana, Archinfon, Rakennustietosäätiön ja Wuorio-säätiön hallituksissa.
  • Puoliso arkkitehti Georg Pendl. Kaksi aikuista lasta avioliitosta arkkitehti Matti Kärkkäisen kanssa.
  • Asuu Espoossa, harrastaa laskettelua ja pyöräilyä sekä arkkitehtuuria ja yhteiskunnan tarkkailua.
Haastattelu on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 4/22. Juttua on päivitetty verkkoon.

Hae sivustolta:

X