Arkkitehtien työttömyys kasvaa, mutta vielä ollaan kaukana 1990-luvun lamasta
Arkkitehdeista on tällä hetkellä työttömänä tai lomautettuna noin kymmenen prosenttia. Mediassa tilannetta on jo verrattu 1990-luvun lamaan, mutta Safan erityisasiantuntija Pia Selroosin mukaan se on suuresti liioiteltua. Tuolloin työttömänä oli pahimmillaan yli puolet arkkitehdeista.
Teksti: Silja Ylitalo
Graafin koonneet Pia Selroos ja Silja Ylitalo, grafiikka: Kaarina Tammisto, lähde: TEM
Arkkitehtien työttömyys on kasvanut selvästi viime vuoden toukokuusta lähtien, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastoista. Viime vuoden kevääseen asti työttömien määrä liikkui 150 hengen tienoilla, tammikuussa 2025 työttömänä oli reilut 250 henkeä.
Sitä ennen kasvoi lomautettujen arkkitehtien määrä, joka nousi elokuusta 2023 viime vuoden huhtikuuhun 60 hengestä reiluun 150:een. Sen jälkeen lomautettujen määrä on pysytellyt alle 140 hengessä.
Vastavalmistuneiden työttömien arkkitehtien määrä on kasvanut vuoden 2023 alle kahdestakymmenestä korkeimmillaan 36:een viime vuoden marraskuussa. Tammikuussa työttömiä vastavalmistuneita oli alle 30. Vastavalmistuneiden lomautettujen määrä on liikkunut kymmenen hengen molemmin puolin.
Arkkitehtien tarkkaa työttömyysprosenttia on vaikea laskea, sillä ei ole tiedossa, kuinka monta arkkitehtia Suomessa kaikkiaan on, sanoo Arkkitehtiliiton erityisasiantuntija Pia Selroos. Arkkitehtiliitossa määräksi arvioidaan reilu 4 000. Työttömiä ja lomautettuja olisi silloin yhteensä noin 10 prosenttia arkkitehdeista, työttömiä kuusi.
Mediassa arkkitehtien työttömyystilannetta on ehditty vertaamaan jo 1990-luvun lamaan. Selroosin mukaan se on suuresti liioiteltua.
”Tuolloin arkkitehdeista oli työttöminä pahimmillaan yli puolet”, Selroos toteaa. Tällä hetkellä huono työtilanne koettelee pääasiassa asuntotuotannon parissa työskenteleviä arkkitehteja.
Arkkitehtialalla työnantajat ovat halunneet viimeiseen asti välttää irtisanomisia.
Enemmän lomautuksia
Korkeasti koulutettujen Koko-työttömyyskassan tilastojen mukaan Koko-kassaan kuuluvista Safan jäsenistä työttömänä tai lomautettuna oli tammikuun lopussa noin 9 prosenttia. Luku on aavistuksen pienempi kuin viime vuoden syyskaudella, jolloin se oli noin 10 prosenttia.
Kaikkien Koko-kassan jäsenten työttömyysaste oli tammikuussa 4,4 prosenttia, kun se vuotta aiemmin se oli 4 prosenttia.
Koko-kassaan voivat kuulua ainoastaan palkansaajat. Safan jäseniä kassaan on liittynyt hiukan alle 1 300. Yhteensä Safassa on jäseniä vajaat 3 100, jos mukaan ei lasketa opiskelijoita ja eläkeläisiä.
Koko-kassassa prosentuaalisesti safalaisia enemmän ansiopäivärahan saajina eli työttöminä ja lomautettuina oli ainoastaan muotoilijoiden liiton Ornamon ja Rian (Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit) jäseniä ja suunnilleen saman verran MMA:n (Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset) jäseniä.
Tilanne muuttuu, kun verrataan toisiinsa työttömien ja lomautettujen määriä. Safan jäsenet erottuvat Koko-kassan tuensaajien joukosta kaikkein pienimmällä työttömien määrällä suhteessa lomautettuihin: safalaisista ansiosidonnaisen tuen saajista lomautettujen osuus oli tammikuussa noin 66 prosenttia ja työttömien 23.
”Se tarkoittaa, että arkkitehtialalla työnantajat ovat halunneet viimeiseen asti välttää irtisanomisia ja turvautuneet mieluummin lomautuksiin”, Selroos sanoo. Kun asuntotuotanto lähtee käyntiin, pätevästä työvoimasta voi taas olla pulaa.
Korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa
Akava Worksin maaliskuussa julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan lomautettuja korkeakoulutettuja oli tammikuun lopussa noin 4 400 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta työttömiä ja lomautettuja yhteensä reilut 11 300 enemmän. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinominsiteriön tilastoihin.
Yhteensä korkeasti koulutettuja oli tammikuun lopussa työttömänä noin 55 000, mikä on 2 400 enemmän kuin kuukautta aiemmin.
Myös pitkäaikaistyöttömien korkeakoulutettujen eli yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvaa, eikä kasvun taittumista ole näköpiirissä. Yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja on jo selvästi enemmän kuin koronakriisin jäljiltä vuonna 2021.
Myös vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys jatkaa edelleen kasvuaan. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla työttömyys on korkeimmillaan vajaan kahden vuosikymmenen tilastohistorian aikana.
Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 2/25.