Puheenvuoro: Arkkitehti voi vaikuttaa laatuun
Arkkitehdit voivat vaikuttaa rakentamisen laatuun parhaiten hakeutumalla tilaajan tehtäviin, kirjoittaa arkkitehti Tero Vanhanen.
Teksti: Tero Vanhanen
Monissa arkkitehtien kannanotoissa kritisoidaan sijoittajia ja rakennuttajia. Myös viranomaiset saavat aika-ajoin osansa.
Monilla kritisoijilla vaikuttaa olevan harhainen käsitys kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA) erilaisista liiketoimintamalleista sekä niiden tuotoista. Myös kustannusten ymmärrys on heikolla tasolla, puhumattakaan KIRA-alan yritysten ja tuotteiden kehittämisen lainalaisuuksista.
Arkkitehtikunnan vaikuttavuutta voidaan lisätä hedelmällisemmin ottamalla haltuun kiinteistö- ja rakentamisalan eri positioita suunnittelusektoria laajemmin. Suomen Arkkitehtiliitto voisi tukea asiaa luomalla yrityksissä vaikuttaville jäsenille oman alaosastonsa: Rakennuttaja-Safan tai vaikka KIRA-Safan.
Rakennushankkeissa arkkitehtien työtä tilaa ja ohjaa useimmiten diplomi-insinööri tai muu teknistaloudellisiin yhtälöihin keskittynyt spesialisti. Kaavoitus- ja rakennuslupaprosesseissa vaikuttavat arkkitehtikollegat asettavat ehtoja, määräyksiä ja rajoitteita vaaliakseen näkemystensä mukaista laatua. Monesti ollaan lähempänä vastakkainasettelua kuin hedelmällistä yhteiskehittelyä.
Arkkitehdeilla olisi kuitenkin hyvät valmiudet ottaa ohjakset käsiinsä alusta alkaen hakeutumalla itse tilaajien tehtäviin.
Rakennuttajien ja suunnittelua tilaavien yritysten johdossa työskentelee nyt jo lukuisia arkkitehteja. He ovat ryhtyneet vaikuttajiksi sivusta huutelun sijaan. Monet työskentelevät erilaisissa kehitystehtävissä, jotkut toimitusjohtajina merkittävissä yrityksissä, kuten Bonavassa ja A-Kruunussa.
Rakennuttamista harjoittavissa yrityksissä arkkitehdeilla on suora mahdollisuus vaikuttaa.
Rakennuttamistehtävissä työskentelevien arkkitehtien määrä lisää suoraan arkkitehtien vaikuttavuutta. Rakennuttamista harjoittavissa yrityksissä arkkitehdeilla on suora mahdollisuus vaikuttaa, millaisiin hankkeisiin lähdetään mukaan ja millä ajatusmaailmalla suunnitteluttamista tehdään.
Rakennusliikkeissä työskentelevät arkkitehdit voivat keskustella kustannuksista ja linjata niihin liittyviä ratkaisuja yhdessä suunnittelukonsulttien ja viranomaisten kanssa. He vaalivat korkeinta sellaista laatua, joka voidaan myös toteuttaa. Laadun heikentäminen karsimalla kalkkiviivoilla ei ole kenenkään toive, ja monia hienoja hankkeita on jäänyt myös toteutumatta liian korkeiden kustannusten johdosta.
Rakennusliikkeissä työskentelevät arkkitehdit voivat myös olla avainroolissa yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan suuntaamisessa. Lukuisat yritykset ovat rahoittaneet vuosien saatossa kymmeniä pioneeritason tutkimuksia ja vuorovaikuttaneet poikkitieteellisessä kehitystoiminnassa. Arkkitehtuurin alan tutkimukset tuottavat enemmän vaikuttavuutta, kun niitä tehdään vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa sekä parhaimmillaan pilotoidaan yhdessä oikeissa projekteissa.
Arkkitehtikunnan sisällä on erilaisia laatunäkemyksiä ja käyttäjien keskuudessa niitä on vielä monin verroin enemmän. Arkkitehtuuria vaalivien rakennuttajien lisääntyminen edistää myös luottamusta sallivampaan kaavoitukseen. Mitä enemmän kaavoitukseen saadaan rekrytoitua planner-henkisiä erilaisten intressien fasilitoijia, sitä paremmat mahdollisuudet suunnittelua ja rakennuttamista tekevillä arkkitehtikollegoilla on luoda erilaisia laatunäkemyksiä tyydyttäviä ratkaisuja.
Saman rakennusoikeuden voi rakentaa monella eri kustannustasolla
Kuvan ensimmäinen talo on kustannuksiltaan halvin, mutta herättää erityisesti arkkitehtien keskuudessa voimakkaita vastareaktioita.
Kahdeksankerroksisen perustalon A rakennuskustannus on noin 2900 €/as-m² (sisältäen pääurakoitsijan 12% katteen sekä 24% alv:n). Suunnitelmat ja muut rakennuttajan pakolliset kustannukset nostavat hintaa 300–600 €/as-m². Lisäksi tulevat pysäköintikustannukset 200–700 €/as-m². Jos siis omistaa tontin kehyskunnissa väljällä kaavalla, siihen voi saada itselleen kerrostalon halvimmillaan noin 3500 €/as-m² hankinta-arvolla.
Talo C:n hankinta-arvo samalle tontille on yli 4000 €/as-m². Laatututkimuksissa 500–700 €/as-m² lisähinta on merkittävä muuttuja.
B-talo on varsin laadukas kompromissi. Myös A-talossa on perushyviä asuntoja, vaikka osa arkkitehdeista talotyyppiä paheksuukin.
Tero Vanhanen
Lähde: RAKLIn ja Kiinteistöliiton selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista.
Kuvakollaasi edullisista ratkaisuista
Talot ovat 17,5 x 34 metrisiä yhden portaan keskikäytävä taloja.
- Kerroksia on 7–8 tai 15–16.
- Brutto- ja nettoneliöiden suhde on hyvä, alle 1,50.
- Parvekkeet on tuettu maasta (pilarit etureunassa tai ”kirveenvarsi”-pilasteri takareunassa). Ne ovat elementtirakenteisia saumoineen ja muodostavat yhtenäisiä kenttiä.
- Julkisivut ovat betonielementtejä, puhtaaksi muurattua tiiltä tai eriste- ja levyrappausta.
- Ikkunat ovat samassa linjassa.
KORJATTU 30.6.2021 Kruunuasuntojen tilalle vaihdettu A-Kruunu.