Tammi on työskennellyt Vanhan Rauman parissa yli kaksikymmentä vuotta. Alue on myös Unescon maailmanperintökohde, joten tänä vuonna valmistunut asemakaavauudistus oli harvinaisen pitkä ja vaativa projekti.
Kerran elämässä tehtävä työ, arkkitehti Mervi Tammi kuvailee juuri valmistunutta Vanhan Rauman asemakaavauudistusta. Entinen kaava oli vuodelta 1981 ja jo monin osin vanhentunut.
Vastaavia puukaupunkikaavoja ei tehdä usein, ja Vanha Rauma on kaiken lisäksi Unescon maailmanperintökohde, joka sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustassa. Se on Pohjoismaiden laajin, yhtenäisin ja parhaiten säilynyt vanha puukaupunkialue.
Poikkeuksellista asemakaavauudistuksessa on sekin, että suojelu koskee myös rakennusten sisätiloja niiden arvokkailta osin. Rakennuksia Vanhassa Raumassa on noin 600. Uusi kaava mahdollistaa myös jonkin verran uudisrakentamista.
Työ oli mittava, aikaavievä ja vaativa, Tammi kuvailee. Skaala vaihteli pienistä korjausrakentamisen yksityiskohdista todella laajoihin kaavallisiin kysymyksiin.
”Onneksi sitä ei tarvinnut tehdä yksin. Työparinani oli käytäntöä ja teoriaa suvereenisti yhdistävä arkkitehti Henri Raitio”, Tammi kertoo.
”Kävimme jokaisella Vanhan Rauman 250 tontilla ja haastattelimme omistajia, yrittäjiä ja asukkaita. Ihan jokainen tontti ja rakennus piti erikseen käydä läpi, sillä ne ovat kaikki erilaisia, eikä ole mitään yhtenäistä sapluunaa, jolla niitä voisi käsitellä.”
Ainutlaatuinen kaavatyö herätti paljon huomiota ja innostusta. Mukana oli lukuisia osapuolia, ja osallistamista tehtiin hyvin laajasti.
”Siitä huolimatta saimme osallistamisesta kritiikkiä ja ilmassa oli suorastaan maalittamisen piirteitä”, Tammi harmittelee.
Vanhan Rauman asemakaava ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi, koska siitä on valitettu hallinto-oikeuteen.
Näin laajoissa ja suurta yleisöä kiinnostavissa kaavoissa tulee usein valituksia, Tammi kertoo.
”Muutoksenhakumahdollisuus kuuluu kuitenkin kaavaprosessiin ja se on tärkeää säilyttää, koska se myös parantaa kaavojen valmistelun tasoa.”
Kaavoituspuolella tajusin, että täällähän se rakennussuojelu hoidetaan.
VALTAVAN urakan aikana ei tullut vastaan mitään yllättävää, sillä Tammi on työskennellyt pitkään Vanhan Rauman parissa ja tuntee alueen läpikotaisin. Hän valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2001 ja aloitti työt Rauman kaupungin kaavoitusarkkitehtina heti seuraavana vuonna.
Ensikosketuksen kaavoitukseen Tammi sai työskennellessään Porin kaupungin kaavoituksessa opiskeluaikana.
”Etsin työpaikkaa ja soitin raumalaiselle arkkitehtikonkari Jukka Koivulalle, joka suositteli tutustumaan kaavoituspuoleen. Hän oli oikeassa, sillä kaavoitus osoittautui todella kiinnostavaksi alaksi”, Tammi kertoo.
”Arkkitehtuurin historia ja rakennussuojelu painottuivat enemmän opinnoissani, mutta kaavoituspuolella tajusin, että täällähän se rakennussuojelu hoidetaan. Se oli oikea valinta.”
Kaavoitustyössä Tammi pitää tärkeänä periaatteena sitä, että suunnittelu lähtee aina paikasta ja sen historiasta. Täytyy pyrkiä säilyttämään sitä mitä jo on, ja sovittaa uutta siihen niin, että se luo kokonaisuuteen uuden ajallisen kerrostuman.
”Ympäristön näkyvät aikakerrostumat luovat pysyvyyttä ja paikalle oman identiteetin.”
Miltä oma synnyinkaupunki näyttää, kun sen eteen on työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta?
”Arvostan kaupunkia ja näen siellä paljon hyviä puolia, mutta kun kuljen Vanhassa Raumassa, katson aluetta helposti työlasien kautta. Huomaan heti jos jokin on muuttunut”, Tammi nauraa.
”Raumalla on paljon myös muuta hienoa ja arvokasta kuin Vanha Rauma, muun muassa hyvin säilyneitä yhtenäisiä asuinalueita eri vuosikymmeniltä.”
Arkkitehti Mervi Tammi on vastikään muuttanut Raumalta Turkuun. Hänet kuvattiin Turun Luostarinmäen museokorttelissa. Paikka voisi olla maailmanperintökohde, Tammi sanoo. ”Luostarinmäessä voi nähdä ja kokea sellaista autenttisuutta, joka Vanhasta Raumasta on jo hävinnyt. Vanha Rauma on jatkanut kehitystään elävänä kaupunkina ja Luostarinmäessä aika on pysähtynyt.”
VANHAN Rauman kaavoitustyön valmistuttua Tammi on siirtynyt Liedon kaupungin kaavoituspäälliköksi. Hän aloitti työt toukokuun alussa, vain pari viikkoa ennen haastattelua.
Ensivaikutelmat ovat olleet positiivisia ja tulossa on mielenkiintoisia tehtäviä, Tammi kertoo. Turun läheisyydessä sijaitseva Lieto on pikkukaupunki, jonka keskustaa ollaan kehittämässä kaupunkimaisemmaksi.
Kun Tammi sai työtarjouksen kaavoituspäällikön pestistä, hän mietti sitä pitkään, mutta päätti lopulta tarttua uuteen haasteeseen.
”Tuli sellainen olo, että jos aion vielä urallani ehtiä tehdä jotain muuta, niin nyt on sen aika.”
Tammi on myös ollut aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Safassa hän on ollut muun muassa Rakennusperintö-Safan johtokunnassa, yhdyskuntasuunnittelun toimikunnassa ja liittovaltuustossa.
”Safan toiminta on arvokasta ja tärkeää, joten sen eteen täytyy tehdä oma osansa. Meidän pitää olla mukana vaikuttamassa ja huolehtimassa siitä, että arkkitehtien ääni kuullaan.”
Tämä on Arkkitehtiuutisten viimeinen numero. Millainen suhde Tammella on liiton lehteen?
”Au on ollut tosi tärkeä ihan alusta lähtien. Lehdessä on käyty arkkitehtikunnan sisäistä keskustelua ja käsitelty hieman erilaisia asioita kuin Arkissa [Arkkitehti-lehdessä], joten on hyvä, että lehti jatkuu sähköisesti osana Arkia.”