“On järkyttävää nähdä kuvia tutuista paikoista tuhoutuneina” – Suomessa asuva arkkitehti Aliaksei Zanouski on huolissaan kollegoistaan Ukrainassa

Kun valkovenäläinen Zanouski viimeksi oli yhteydessä ukrainalaiseen työkaveriinsa, “herkkä ja taiteellinen persoona” oli rakentamassa panssariesteitä. Zanouskin toimiston projektit Ukrainassa ovat jäissä, ja huoli ystävistä ja kollegoista suuri.

Teksti: Anni Varis
Aliaksei Zanouski. Kuva: Katja Tähjä

Arkkitehti Aliaksei Zanouski on kotoisin pienestä kylästä Valko-Venäjältä. Suomeen hän muutti kolme vuotta sitten tarkoituksenaan suorittaa englanninkielinen Urban Studies and Planning -maisterinohjelma Aalto-yliopistossa ja palata sitten takaisin Valko-Venäjälle. 

Vuonna 2020 suunnitelmat muuttuivat. Valko-Venäjällä pidettiin vilpilliset presidentinvaalit ja maassa puhkesi laajoja mielenosoituksia. Satoja, ehkä tuhansia ihmisiä pidätettiin. Heidän joukossaan Zanouski, joka oli matkustanut Valko-Venäjälle äänestämään.

Päästyään vapaaksi Zanouski palasi Suomeen. Nyt hän ei tiedä, pystyykö enää palaamaan kotimaahansa.

Tällä hetkellä tilannetta hankaloittaa pandemian lisäksi sota Ukrainassa, jossa Zanouskin ja hänen vaimonsa, myös Valko-Venäjältä kotoisin olevan arkkitehdin Veranika Zanouskayan, arkkitehti- ja maisema-arkkitehtitoimistolla oli meneillään projekteja. Ne ovat nyt mennyttä, ja pariskunta yrittää löytää toimistolleen töitä Suomesta.

Alun perin he perustivat yrityksen Suomeen, koska eivät enää halunneet tukea Valko-Venäjän hallitusta maksamalla sinne veroja.

”Olemme tienristeyksessä, emmekä tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu”, Aliaksei Zanouski sanoo. ”Kaikki muuttui yhdessä päivässä.”

Jopa oman toimiston nimi, Atelier Z+Z, pitänee vaihtaa. Z-kirjaimesta on tullut Venäjän sotajoukkojen symboli.

 

ARKKITEHDIKSI Zanouski opiskeli Valko-Venä­jällä. Veranikan hän tapasi Erasmus-vaihdossa Espanjassa, ja he ovat työskennelleet yhdessä siitä lähtien. Jatko-opintojen paikaksi valikoitui Suomi, sillä molemmista tuntui, että täällä osataan tehdä hyvää kaupunkiympäristöä.

Suomen arkkitehtikoulutuksessa Zanouski kertoo arvostavansa sitä, että arkkitehtiopiskelijat voivat seurata omaa polkuaan. Hänen mielestään opetuksessa Valko-Venäjällä on vielä neuvosto­aikojen kaikuja.

”Valko-Venäjällä koulutusta ohjaa vanhan­aikainen ajatus siitä, että arkkitehtien pitäisi osata ihan kaikkea yleisestä historiasta taloustieteeseen asti, eikä opiskelijoilla ole mitään valinnanvapautta opintojensa suhteen.”

Zanouski ehti aikoinaan suorittaa opiskelijavaihdon myös Ukrainassa. Kampus sijaitsi Kiovassa, mutta arkkitehtiopiskelijat vierailivat myös pienemmissä kylissä, jotka ovat nyt joutuneet Venäjän tulituksen kohteiksi.

”Tiedän, että ne ovat vain taloja muiden joukossa, mutta on silti järkyttävää nähdä kuvia tutuista paikoista tuhoutuneina.”

 


Aliaksei Zanouskin mukaan oman toimiston perustaminen Suomeen tuntui helpolta verrattuna Valko-Venäjään, jossa yksityissektorin toimijoihin voidaan suhtautua epäluuloisesti. Kuva: Katja Tähjä

 

UKRAINAAN jäi ystäviä ja toimistossa etänä työskennelleitä kollegoita, joiden puolesta Zanouski on huolissaan. Kun hän viimeksi oli yhteydessä erääseen työkaveriinsa, tämä oli rakentamassa panssariesteitä.

”Olimme hämmästyneitä, kun kuulimme siitä, sillä hän on herkkä ja taiteellinen persoona”, Zanouski sanoo. 

Työntekoon keskittyminen kriisin keskellä on vaikeaa, mutta toisaalta siitä voi myös olla apua, kun on jotain muuta ajateltavaa, Zanouski sanoo. Häntä itseään työnteko auttoi Valko-Venäjän mielenosoitusten aikana.

Monet pitävät Valko-Venäjän nykytilannetta melkein huonompana kuin Neuvostoliiton aikaan, Zanouski sanoo. Epäluulo vallitsee ja pidätyksiä tapahtuu jatkuvasti. Aiemmin moni pakeni naapurivaltio Ukrainaan, jossa ilmapiiri oli vapaampi. Nyt samat ihmiset joutuvat pakenemaan uudestaan.

Kaikki muuttui yhdessä päivässä.

Zanouski halusi auttaa tuttujaan Ukrainassa ja lähestyi Suomen Arkkitehtiliittoa ajatuksenaan koota verkosto, jonka kautta tarjota töitä sotaa pakeneville arkkitehdeille. Safa ja Arkkitehtitoimistojen Liitto ryhtyivät kokoamaan yhteen avuntarjouksia. Niitä saatiin heti ja lista on julkaistu Safan verkkosivuilla

”Yhteisten asioiden organisointi onnistuu helpoiten järjestön virallisten kanavien kautta. On tärkeää, että on olemassa taho, joka voi pitää arkki­tehtien puolta ja ilmaista ammattikunnan huolenaiheita”, Zanouski sanoo.

”Arkkitehdit voivat auttaa sodan uhreja monin tavoin. Tilanne voi jatkua vielä kauan ja miljoonat ihmiset ovat menettäneet kotinsa ja tarvitsevat suojaa.” 

Suomesta löytyy Zanouskin mukaan hyvää osaamista suunnitella ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä rakennuksia, joissa on huomioitu myös varautuminen mahdollisten kriisien varalta. Tätä osaamista voisi viedä myös maailmalle.

”Arkkitehtien pitäisi suunnitella pomminkestäviä taloja. Ennen ajattelin, että se on vain sanonta, mutta nyt se on todellisuutta. Ukrainassa kaikkien rakennusten alta ei löytynytkään pommisuojia, sillä kukaan ei uskonut, että sota todella syttyy.”

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 2/22.

Hae sivustolta:

X