Toimivia, turvallisia ja laadukkaita tiloja – Ammatissa-sarjan haastattelussa Virve Wright

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 2/2021. Teksti: Anni Varis

Virve Wright

Virve Wright työskentelee rakennuttajapäällikönä Senaatti-kiinteistöillä. Arkkitehdin koulutus antaa hyvät eväät viihtyisän ympäristön luomiseen myös kaavoitus- ja rakennuttajapuolella.

Miten sinusta tuli arkkitehti?

Lapsena pidin piirtämisestä. Suunnittelin ja rakensin lumilinnoja – en niinkään leikkimisen takia vaan jotta saisin miettiä tiloja. Kun pohdin lukiossa eri mahdollisuuksia, kuvaamataidon opettaja ohjasi minut oikealle tielle ja avusti pääsykokeisiin valmistautumisessa.

Oulu oli minulle ensisijainen hakukohde ja pääsin opiskelemaan arkkitehtuuria toisella yrityksellä. Viihdyin Oulussa ­todella hyvin. Arkkitehdiksi valmistuin vuonna 1999.

Työskentelet tällä hetkellä rakennuttajapäällikkönä Senaatti-­kiinteistöillä. Miten päädyit nykyiseen pestiisi?

Työhistoriaani sisältyy lukuisia arkkitehdille sopivia työpaikkoja. Nykyiseen työhöni päädyin monen eri vaiheen kautta. Opiskeluaikana en olisi edes osannut ajatella, että arkkitehti voisi toimia rakennuttajapäällikkönä. 

Opiskeluaikana en olisi edes osannut ajatella, että arkkitehti voisi toimia rakennuttajapäällikkönä.

Olen työskennellyt kaupungin tilasuunnitteluosastolla, yksityisessä arkkitehtitoimistossa ja tehnyt kaavoitusta Suunnittelukeskus Oy:llä sekä kaupungin palveluksessa. Esimiestehtävät tulivat tutuiksi, kun työskentelin maankäytön osaston esimiehenä Varkauden kaupungilla. Leppävirran kunnassa työskentelin pitkään teknisen toimen johtajana. Siirryin rakennuttajapäällikön tehtäviin Senaatti-kiinteistöille reilut kaksi vuotta sitten.

Kerro työstäsi rakennuttajapäällikkönä. Mitä taitoja se vaatii? 

Käytännössä johdan Mikkelin ja Savonlinnan alueelle sijoittuvia investointihankkeita aina tarveselvityksestä käyttöönottoon. Kohteet ovat esimerkiksi valtion hallinnon toimitiloja ja virastotaloja. Mielenkiintoisimpana kohteena Savonlinnassa on tietysti Olavinlinna.

Rakennuttajapäällikön työ on hyvin kokonaisvaltaista. Pitää osata hallita laajoja kokonaisuuksia yhteistyössä lukuisten eri toimijoiden kanssa sekä pysyä sovituissa aikatauluissa. Huolehdimme siitä, että tilat ovat toimivia, laadukkaita, terveellisiä ja turvallisia.

Mikä on sinulle tärkeintä työssäsi?

Johdan rakennushankkeita, joissa tehdään toimitiloja valtionhallinnon työntekijöiden käyttöön. Tärkeintä hankkeissa on yhteistyö. Sitä kautta löydämme parhaat ratkaisut. Yhdessä työkavereiden ja asiakkaiden kanssa teemme toimitiloista sellaisia, että ne auttavat lopullisia käyttäjiä onnistumaan omassa työssään. 

Hankkeet ovat pääasiassa peruskorjaushankkeita, joiden kohdalla on erityisen tärkeää huomioida jo olemassa oleva arkkitehtuuri. Mikkelissä valmistui juuri yksi hanke, jonka ulkoarkkitehtuuri ja suojeltu julkisivu huomioitiin, kun rakennusta laajennettiin yksi kerros ylöspäin.

Pienissä kunnissa on nykyään töissä vähän arkkitehteja. Miltä tilanne näyttää arkkitehtien ja toisaalta kuntien näkö­kulmasta?

Arkkitehdeistä on tosiaan pulaa pienissä kunnissa. Kuopion kaavoituksessa on töissä arkkitehteja, kun taas Leppävirta-Varkaus-akselilla ei ole yhtään arkkitehtia kunnan tai kaupungin palveluksessa. Esimerkiksi tilasuunnittelua hankitaan ostopalveluina. Toisaalta pieneen kuntaan palkatulle arkkitehdille ei välttämättä riittäisi suunnittelutöitä jatkuvasti. Kunnilla olisi hyvä olla suunnittelijakumppaneita, joiden kanssa työn tekemisen tavat tulevat tutuiksi.

Arkkitehtien vähäinen määrä on huolestuttava suuntaus. Esimiehenä olin mukana rekrytoinneissa, joissa arkkitehdit eivät hakeneet kaavoitus- ja rakennuttamispuolen paikkoihin, vaikka mielelläni olisin toivonut hakijoita sillä koulutuksella. Myös ­rakennusvalvonnassa olisi tärkeää olla mukana arkkitehtejä.

Arkkitehtien vähäinen määrä on huolestuttava suuntaus.

Mielestäni arkkitehdeilla on laajaa osaamista, joka tähtää hyvän rakennetun ympäristön luomiseen. Ottamalla huomioon ympäristön visuaalisuuden, tilan tunnun, luonnon sekä asukkaat tehdään ympäristöä, joka tukee ihmisten hyvinvointia.

Meidän pitäisi olla aktiivisia opiskelijoiden suuntaan ja kertoa heille erilaisista mahdollisuuksista, jotta tilanne parantuisi. Koko Suomessa olisi tarvetta arkkitehtisuunnittelijoille.

Olet mukana mentorina SAFAn mentorointipilotissa. Mitä ajatuksia mentorointi on herättänyt?

Keskustelu on tuntunut vapaalta ja antoisalta. Olemme keskustelleet arkkitehdin ammatista, haasteista ja onnistumisista sekä arkkitehtuurista yleensä. Työssä puhutaan yksittäisistä suunnittelukysymyksistä, mentoroinnissa keskustelun aiheet ovat olleet laajempia.

Olen ollut kiinnostunut kuulemaan aktoripariltani uusista työnteon tavoista, sillä muutoksia on tapahtunut paljon lyhyessä ajassa. Millainen työpaikan pitäisi olla tulevaisuudessa? Toimitiloja tehdessä pitäisi aina pystyä olemaan muutoksissa askeleen edellä.

Miten rentoudut vapaa-ajallasi?

Harrastan kotoilua. Leivon ja neulon ahkerasti. Meillä on koira, joka tietysti ulkoiluttaa minua joka päivä. Nautin metsätöistä, teen polttopuita ja raivaussahahommia. Siinä saa myös mukavasti liikuntaa. Uusin harrastukseni ovat äänikirjat. Nyt minulla on kesken Jukka Viikilän kirja Akvarelleja Engelin kaupungista.

 

Hae sivustolta:

X