“On vaikea keksiä uusien asuntojen tilaratkaisuista hyvää sanottavaa” – Pienet Neliöt -suunnittelutoimiston Grete Laukkanen kehuu vanhojen asuntojen joustavuutta

Suositulla sometilillään Laukkanen käsittelee asumiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Hyviä asuntoja on mahdollista tehdä, kunhan niitä vain osataan vaatia, Laukkanen sanoo.

Teksti: Anni Varis
Miniyksiöistä käyty keskustelu osoittaa monille tulleen yllätyksenä, että asunnoista suunnitellaan nykyään entistä pienempiä, Grete Laukkanen sanoo. Kuva: Grete Laukkanen

Arkkitehti Grete Laukkanen perusti Pienet neliöt -nimisen suunnittelutoimiston vuonna 2019. Suunnittelutyönsä lisäksi Laukkanen käsittelee asumisen aiheita monipuolisesti yrityksensä Instagram-tilillä, josta on muotoutunut yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka.

Millaista työtä teet?

Perustin oman yritykseni pienemmän mittakaavan projekteja varten vastapainoksi päivätyölle, jota tein isojen uudisasuntokohteiden toteutussuunnittelun parissa Arkkitehtuuritoimisto B & M:llä. Pikkuhiljaa projekteista tuli päätyöni ja nyt olen kokoaikainen yrittäjä. Yritykseni tarjoaa asumisen tilojen suunnittelu- ja konsultointipalveluita eli autan asiakkaitani ottamaan kaiken hyödyn irti kodin neliöistä.

Tyypillisesti asiakkaani ovat pariskuntia ja perheitä, jotka asuvat kerrostaloissa tai rivitaloissa kaupungissa. Saan myös kyselyjä omakotitalokohteiden suunnittelusta kaupunkialueiden ulkopuolelta, mutta haluan työssäni keskittyä kaupunkiympäristön asuntoihin. 

Ylläpidät suosittua Pienet neliöt -Instagram-tiliä. Mistä tilissä on kyse?

Yritykseni sometilillä suunnittelutyöni yhdistyy yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Haluan puhua asumisesta ja asumisen tarpeista. Instagramissa tuon esille asumiseen liittyviä aiheita esimerkiksi käsittelemällä ajankohtaisia uutisia tai kirjoittamalla asuntosuunnittelun tutkimuksesta.

Instagram tuntui luontevalta alustalta ryhtyä jakamaan työhön­i liittyvää materiaalia. Sehän on paikka, missä on jo paljon asumisen sisältöjä kuten sisustamiseen ja perhe-elämään keskittyneitä tilejä.

Olisi tärkeää, että tavalliset asunnon ostajat oppisivat näkemään omat vaikuttamismahdollisuutensa.

Tilin suosituinta sisältöä ovat olleet asuntojen pohjapiirustusten esittelyt. Aluksi pohdin sitä, miten tuon työtäni esille Instagramissa, joka on hyvin valokuvapainotteinen somealusta, mutta piirustukset ovat toimineet hyvinä keskustelunavaajina. Palautteen perusteella seuraajat ovat kiinnostuneita näistä aiheista.

Millaisia asioita haluat tuoda esille sosiaalisen median avulla?

Käsittelemällä asumiseen liittyviä aiheita toivon, että ihmiset oppisivat ymmärtämään omia asumisen tarpeitaan paremmin. Nähdäkseen mistä esimerkiksi uudisasunto koostuu pitäisi osata lukea pohjapiirustusta. Uskon että ihmiset osaisivat vaatia parempaa, jos ylipäätään puhuisimme enemmän asumisesta ja kodeista.

Kaikilla meillä on mielipiteitä asumisesta, mutta usein asunnot nähdään ikään kuin valmiiksi annettuina, vaikka todellisuudessa niiden suunnittelu on monien eri tekijöiden summa. Olisi tärkeää, että tavalliset asunnon ostajat oppisivat näkemään omat vaikuttamismahdollisuutensa.

Yleensä asunnoista ollaan kiinnostuneita silloin, kun tulee tarve vaihtaa asuntoa. Asumiseen liittyvän keskustelun tulisi olla jatkuvaa, jotta osattaisiin tunnistaa itselle sopivia tiloja ja toimivia koteja olisi myös tarjolla, kun niille on tarve.

Miten sosiaalisessa mediassa vaikuttaminen istuu arkkitehdin rooliin?

Koen, että yrittäjänä voin puhua vapaammin suunnittelukysymyksistä, kun en edusta ketään työnantajaa tai käynnissä olevia projekteja. Olen havainnut, että arkkitehdit eivät aina voi käydä julkista keskustelua sosiaalisessa mediassa kovin vapautuneesti, vaikka heillä olisi paljon annettavaa.

Arkkitehtien pitäisi ottaa viestinnän työkaluja paremmin haltuun ja olla avoimesti ihmisten saavutettavissa eri alustoilla. Meitä on aika vähän, mutta se ei ole syy jäädä keskustelujen ulkopuolelle.

Mitkä ovat tämänhetkisiä asumisen huolenaiheita?

Pienimmät asunnot eivät huomioi yksinasujien moninaisia tarpeita. Kivoja kaksioita riittää, mutta miten yksinelävien koko ajan kasvava joukko pääsee niihin käsiksi? Kaksiot ovat joko liian kalliita tai sijaitsevat alueella, jonne ei haluta muuttaa. Yksiö ei välttämättä toimi, jos yksinasujalla on esimerkiksi lapset tai lapsenlapset huollettavanaan joka toinen viikko.

Tällä hetkellä asuntojen suunnittelun lähtökohtana ei ole asuntojen toiminnallisuus.

Toisaalta perheasunnot ovat nykyään aika vaatimattomia, sillä huoneiden koot ovat pienentyneet. Asunnot eivät myöskään taivu kaikkeen tarpeelliseen. Vanhemmissa asunnoissa on joustavuutta, mitä ei löydy uusista asunnoista, joissa esimerkiksi keittiö sijaitsee käytännössä olohuoneessa, eikä toimintoja voi tarvittaessa erottaa.

On vaikea keksiä uusien asuntojen tilaratkaisuista mitään muuta hyvää sanottavaa kuin kerrostaloihin yleistyneet parvekkeet. Esteettömyys on tietysti positiivinen asia. 

Millaisia haasteita pienten asuntojen suunnitteluun liittyy?

Kun rakennetaan yhä tiiviimmin, kullekin asunnolle jää yhä vähemmän julkisivua ja sitä myöten ikkunoita. Kuitenkin juuri ikkunat usein mahdollistavat, että pienistäkin asunnoista voidaan tehdä monikäyttöisiä ja toimivia.

Tällä hetkellä asuntojen suunnittelun lähtökohtana ei ole asuntojen toiminnallisuus. Se on yksi syy siihen, miksi siirryin sivuun uudisasuntopuolelta.

Uskon, että hyviä asuntoja on mahdollista tehdä, kunhan niitä vain osataan vaatia. Meillä on vahva mielikuva omakotitaloista ainoana asumismuotona, josta voi tehdä aidosti omannäköistä. Haluan tuoda esille, että myös kaupunkiasunnot voivat olla toimivia ja sellaisia kuin itse haluamme. 

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 8/21.

Hae sivustolta:

X