SAFA myöntää Wuorio-palkinnon Heikki Myllyniemelle diplomityöstä, joka haastaa purkamisen normin

Arkkitehti Heikki Myllyniemi palkitaan diplomityöstä, joka tarkastelee Alppitalon säilyttämistä purkamisen sijaan. Työ nostaa ansiokkaasti esiin olemassa olevan rakennuskannan arvon ja ilmastovastuun merkityksen.

Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) vuosittain myöntämä parhaan diplomityön Wuorio-palkinto jaetaan Arkkitehtipäivässä Oulussa 17.4.

Aalto-yliopistosta valmistuneen Heikki Myllyniemen diplomityö Niin hyvää betonia – Suunnitelma Alppitalon säilyttämiseksi ja Karjalankadun täydennysrakentamiseksi esittää vaihtoehdon, jossa purkukohteeksi kaavoitettu Alppitalo säilytetään ja muutetaan asuinkäyttöön. Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema Alppitalo valmistui pienteollisuuskäyttöön Helsingin Karjalankadulle vuonna 1961.

”Työ kyseenalaistaa purkamisen oletusarvona ja osoittaa, että rakennusten purkaminen ei ole ensisijaisesti tekninen välttämättömyys. Pikemmin kyse on talouden ja kaavoituksen rakenteista, jotka suosivat rakennusoikeuden kasvattamista ja uudisrakentamista”, Wuorio-palkinnon saajan valinnut arkkitehti Eve Sarapää sanoo.

Sarapään mukaan Myllyniemen työ yhdistää kriittisen ajattelun ja konkreettisen suunnittelun ja osoittaa, että korjaaminen on tämän päivän arkkitehtuuria.

”Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen on keskeistä rakentamisen päästöjen leikkaamiseksi. Uuden rakentamisen sijaan meidän on opittava käyttämään ja kunnioittamaan sitä, mitä meillä jo on”, Sarapää painottaa.

 

Näkymä torilta, Alppitalon suunnitelma. Kuva: Heikki Myllyniemi

 

Kestävyysajattelu ei ole vielä juurtunut rakentamiseen

“Alppitalon purkaminen on esimerkki siitä, ettei kestävyysajattelu ole vielä juurtunut rakentamisen rakenteisiin tai ohjausmekanismeihin”, Heikki Myllyniemi arvioi. “Purkava uudisrakentaminen palvelee vain harvoja ja ohittaa kokonaisvaltaisen vastuullisuuden ja resurssiviisauden.”

Gerda ja Salomo Wuorion mukaan nimetty palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaimmaksi arvioidun diplomityön tekijälle. Palkintotuomari valitsee ensin kolme Wuorio-finalistia, yhden kustakin arkkitehtuurikoulusta, ja lopuksi voittajan heidän joukostaan.

Oulun yliopistosta finalistikolmikkoon valikoitui Outi Lassilan työ Kaupungin ja luonnon sekoittuneet korttelit – Monimuotoisuutta edistävä kortteli ja muunlajisten edellytykset rakennetussa ympäristössä. Työssä kehitetään korttelimalleja, jotka huomioivat myös muunlajisten tarpeet. Sarapään mukaan työ kyseenalaistaaa kaupunkisuunnittelun perustavanlaatuisen ihmiskeskeisyyden ja tuo suunnitteluun näkökulman, jossa myös muilla lajeilla on oikeus tilaan ja elinympäristöön.

Tampereen yliopiston finalistiksi nousi Olivia Myntin diplomityö Luonnonmukainen ja kestävä Viinikanlahden keskuskortteli: Kaupunkiasumista olki- ja puurakentamisella. Työssä suunnitellaan muuntojoustava asuinkerrostalo luonnomukaisista materiaaleista. Sarapään mukaan työssä yhdistyy arkkitehtuurin laatu ja materiaalilähtöinen kestävyys esimerkillisellä tavalla.

 

Alppitalon suunnitelma, sisänäkymä. Kuva: Heikki Myllyniemi

 

Alppitalon suunnitelma, pohja. Kuva: Heikki Myllyniemi

Hae sivustolta: