Tutkimustyö Roomassa vei arkkitehtitoimiston renessanssihuvilan sokkeloihin – Suomen valtion omistama Villa Lante on ”melkoinen mosaiikki uutta ja vanhaa”

Arkkitehtitoimisto Livady laati Roomassa sijaitsevasta Villa Lantesta ensimmäisen kattavan rakennushistoriaselvityksen suomeksi. 1500-luvulla rakennetussa palatsissa on lähes sata huonetta monissa eri kerrostasoissa.

Teksti: Anni Varis
Villa Lante al Gianicolo on yksi huomattavimmista Rooman 1500-luvun alun esikaupunkihuviloista. Näkyvällä paikalla sijaitseva huvila on yksi eri puolilta Roomaa näkyvän Gianicolo-kukkulan silhuetin kiintopisteistä. Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady

Arkkitehtitoimisto Livadyn rakennus­­­his­toriaselvitys Villa Lan­testa valmistui syksyllä 2020. Villa Lante al Gianicolo on Suomen valtion omistama renessanssihuvila Gianicolo-kukkulan laella Roomassa. Huvila on Suomen Rooman-instituutin ja Suomen Vatikaanin suurlähetystön aktiivisessa käytössä.

Pasi  Kolhonen: Rakennushistoriasel­vi­tyksen tilaajana oli ulkoministeriö, ja työn pääpainona oli alun perin kartoittaa ­lähinnä 1950-luvun jälkeistä aikaa, jolloin Villa Lante ­on ollut Suomen omistuksessa. Kyseessä on ensimmäinen laaja suomen­kielinen esitys huvilan arkkitehtuurista, rakentamisesta ja muutosvaiheista.

Meidän kannaltamme ky­sees­sä oli valtavan iso työ, sillä emme ole ennen tehneet selvitystä rakennuksesta, jolla on näin pitkä ja monivaiheinen historia.

Lauri  Saarinen: Villa Lante on Suomen ­valtion omistuksessa poikkeuksellinen kohde, pala Suomea Roomassa. Rakennus on melkoinen mosaiikki kaikkea uutta­ ja vanhaa. Se rakennettiin pääosin 1500-­luvun alussa ja pohjakerroksen ­perustuksen muodostaa antiikin­aikaisen ­rakennuksen jäänne. Laajimmat muutostyöt ajoittuvat viimeisten 70 vuoden ajalle. Selvityksen tarkoituksena oli kerätä pohjatietoa tulevia korjauksia ­varten.

Villa Lante on Suomen ­valtion omistuksessa poikkeuksellinen kohde.

Panu Savolainen: Selvityksessä kerrotaan renessanssihuvilan vaiheista myös ennen Suomen omistuksen aikaa. Oli tärkeää tuoda esille, mitä aiempia muutoksia on tehty ja mitä taustaa vasten ne peilaavat. Kirjoitin italiankielisen aineiston pohjalta historiaosuutta pitkälle jo ennen kuin matkustimme paikan päälle Roomaan tutkimaan rakennusta.

Mia  Puranen: Aloitimme työn keräämäl­lä aineistoa Helsingin Kansallisarkistosta. Arkistoaineiston työstöä jatkettiin vierailun jälkeen, sillä ymmärrys kohteesta syveni matkan aikana.

Arkistoaineisto jakautui kahteen maahan, mikä oli ylipäätään mielenkiintoista. Helsingin Kansallisarkiston lisäksi Villa Lantessa oli oma arkistokokonaisuutensa. Löysimme sieltä ennennäkemättömiä 1900-luvun alkupuolen pohjapiirustuksia.

Suuri osa vanhoista lähteistä oli italiaksi, mutta Suomen valtion hankittua kohteen itselleen 1950-luvulla aineistojen kieli vaihtui pitkälti ruotsiksi ja myöhemmin suomeksi.

Villa Lanten rakennutti Medici-paavien luotettu ja korkea virkamies Baldassare Turini. Suunnittelijana toimi nuori Giulio Romano, yksi Rafaelin oppilaista. Huvilan rakentaminen aloitettiin 1510-luvun lopulla. Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady

LS: Kun tarkastelimme pohjapiirustuksia ennen Rooman matkaa, se sai päämme pyörälle. Huvilassa on lähes sata huonetta eri kerrostasoissa, joten mielikuva tilojen jäsennyksestä oli vähintään sekava!

PK: Vietimme Villa Lantessa viikon marras­kuussa 2019. Villa ei ulkoapäin näytä­ siltä, mutta sokkeloisessa huvilassa on tiloja seitsemässä eri tasossa, joten ­kyseessä on yllättävän suuri rakennus. Kävimme kohteesta läpi ihan jokaisen nurkan ja restaurointimestarimme Lauri pelottomasti tunki itsensä kaikkiin koloihin. Siitä oli myös välitöntä hyötyä, sillä olimme eräässä tunnelissa samaan aikaan kun rakennuksessa pidettiin juhlatilaisuutta ja paikallistimme vuodon, kun ylhäällä vedettiin vessa. Putkimiehet korjasivat sen heti seuraavana päivänä.

Meille neuvottiin esimerkiksi, kuinka ­siirtämällä erään huoneen sänkyä voimme löytää piilotetun lattialuukun.

MP: Oli etuoikeus päästä tutustumaan tiloihin, joihin ei normaalisti ole pääsyä. Yövyimme huvilassa töiden ajan, mikä sekin auttoi hahmottamaan rakennusta. Parin päivän kohteeseen tutustumisen jälkeen sokkelo ratkesi. Se oli varsinainen heureka-hetki. Meillä oli mukana kokoel­ma­ eriaikaisia valokuvia ja piirustuksia, joita verrattiin nykytilanteeseen. Tutkimme kohteen hyvin systemaattisesti kerros ja tila kerrallaan. Kirjasimme havainnot taulukoihin, haastattelimme henkilökuntaa ja otimme paljon valokuvia.

LS: Saimme henkilökunnalta todella ­ystävällistä kohtelua. Meille neuvottiin esimerkiksi, kuinka ­siirtämällä erään huoneen sänkyä voimme löytää piilotetun lattialuukun. Villa Lanten talonmies puhui vain italiaa ja oli maineeltaan hankala, mutta hän oli todella otettu, kun olimme niin kiinnostuneita rakennuksen putkistosta.

Valmistunut rakennushistoriaselvitys on selkokielinen esitys renessanssihuvilasta ja sen historiasta kiinnostuneille. Kuvassa Suomen Rooman-instituutin toimiston kattomaalaukset. Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady

PK: Matkan jälkeen meillä oli koossa valtava määrä materiaalia. Yksi työläimpiä vaiheita oli korjausasiakirjojen läpikäyminen. Rakennushistoriaselvitys valmistui marraskuussa 2020.

MP: Saimme tärkeää historiatietoa vielä viime hetkillä, kun Suomen Rooman­-instituutin intendentti Simo Örmä lähetti meille oikolukuvaiheessa uusia piirustuksia 1940-luvun sekundaarisista tiloista. Vaikka kohteesta on olemassa useita teoksia italiaksi, sekundaarisista tiloista ei ole ennen suomenkielistä selvitystä välttämättä kirjoitettu lainkaan.

PS: Olemme saaneet selvityksestä positiivista palautetta. Se avaa rakennuksen­ selkeästi jokaiselle kiinnostuneelle, mutta toisaalta se on myös hyvin yksityiskohtainen ja kattava esitys.

On yhteiskunnallisesti merkittävää, että rakennuksesta on nyt olemassa suomenkielinen selvitys, jonka kuka tahansa voi lukea.

PK: Työryhmässä henkilökohtaiset vahvuudet yhdistyivät hienolla tavalla ja olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Valtavasta urakasta jäi tunne, että pystymme tutkimaan ihan mitä tahansa mitä meille tuodaan eteen. Villa Lanten jäl­keen teimmekin rakennushistoriaselvityksen museoidusta majakkalaiva Kemistä, joka oli aivan erilainen projekti.

Arkkitehti Pasi Kolhonen toimi työ­ryhmän vetäjänä. Arkkitehti, tutkija Panu Savolainen vastasi huvilan vuotta 1950 edeltävästä rakennushistoriaosuudesta sekä restaurointeihin liittyvästä italiankielisestä lähdeaineistosta. Pasi Kolhonen, arkkitehti Mia Puranen ja restaurointimestari Lauri Saarinen työstivät selvityksen Suomen omistuksen aikaisten restaurointi- ja muutostöiden historiaa sekä nykytilaa käsittelevät osuudet. Lisäksi arkkitehti Netta Böök ja professori Kirsi Salonen ovat kirjoittaneet 1400–1500-lukujen Roomaa ja renessanssiarkkitehtuuria taustoittavia osioita.

Rakennushistoriaselvitys on vapaasti luettavissa Livadyn verkkosivuilla.

Artikkeli on julkaistu Arkkitehtiuutisten numerossa 5/2021.
Lue juttu näköislehdestä.

Hae sivustolta:

X