75 prosenttia suomalaisista haluaa taidetta arkeensa. Kannatus on kasvanut kahdessa vuodessa, sillä edellisessä vastaavassa kyselytutkimuksessa 2014 julkista taidetta halusi arkisiin ympäristöihinsä 70 prosenttia vastaajista.
Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista Oulun ja pääkaupunkiseudun asukkaat arvostavat eniten julkista taidetta. Tiedot käyvät ilmi Suomen Taiteilijaseuran TNS Gallupilta tilaamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 495 suomalaista.
Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista myönteisimmin julkiseen taiteen suhtautuvat oululaiset, joista 83 prosenttia haluaa taidetta arkiympäristöönsä, kuten asuinalueelleen, opiskelu- tai työpaikalle ja kirjastoihin. Julkista taidetta arvostetaan erityisesti myös pääkaupunkiseudun kaupungeissa Vantaalla (82 %), Helsingissä (81 %) ja Espoossa (81%). Suurista kaupungeista pienintä julkisen taiteen kannatus on Kouvolassa. Sielläkin kuitenkin lähes kaksi kolmesta asukkaasta (65 %) haluaa nähdä julkista taidetta. Kyselyssä kartoitettiin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion ja Kouvolan asukkaiden näkemyksiä julkisesta taiteesta.
“Suomen kaupungeissa on pitkät perinteet julkisen taiteen hankkimisesta. Esimerkiksi Oulu on yksi prosenttiperiaatteen pioneereista Suomessa, ja kaupunki hankkii edelleen taidetta järjestelmällisesti. Julkinen taide on demokraattinen tapa tarjota kuvataidetta kaupunkilaisille, sillä teokset ovat kaikkien nähtävissä ilman pääsymaksuja tai aukioloaikoja”, kommentoi tuloksia Suomen Taiteilijaseuran toiminnanjohtaja Kirsi Korhonen.
Julkisen taiteen kannatus on kasvanut kahdessa vuodessa. Prosentti taiteelle -hankkeen vuonna 2014 tilaaman kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia vastaajista halusi taidetta arkisiin ympäristöihinsä. Nyt vastaava luku on 75 prosenttia.
Naisista julkiseen taiteeseen suhtautuu myönteisesti 79 prosenttia ja miehistä 71 prosenttia. Akateeminen koulutus lisää selvästi myönteistä suhtautumista julkiseen taiteeseen. Selkein erottava tekijä on kuitenkin puoluekannatus. Vihreiden äänestäjistä peräti 94 prosenttia haluaa julkista taidetta, kun taas perussuomalaisten äänestäjistä tätä mieltä on 46 prosenttia.Suomalaiset haluavat taidekaupunginosia
Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä julkisen taiteen hyödyistä. Esimerkiksi 79 prosenttia uskoo, että taide parantaa ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kaupunkeihin halutaan myös asuinalueita ja taloja, joissa on panostettu laadukkaaseen arkkitehtuuriin ja julkiseen taiteeseen (72 % vastaajista).
“Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla useita asuinalueita, joissa taide on ollut alusta alkaen mukana suunnittelussa. Niitä ovat esimerkiksi Tampereen Vuores, Joensuun Penttilänranta ja Jyväskylän Kangas. Kyselymme mukaan tällaisilla alueilla on laaja kannatus”, sanoo Suomen Taiteilijaseuran projektisuunnittelija Hanna Hannus.
Vastaajilta kysyttiin myös näkemystä kahdesta julkisen taiteen trendistä: katutaiteesta ja taiteesta sekä kulttuurista sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Vastaajista peräti 80 prosenttia on sitä mieltä, että sairaaloissa ja hoitolaitoksissa tulee olla mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria. Katutaidetta, kuten seinämaalauksia ja laillisia graffiteja, toivoo kaupunkiinsa 68 prosenttia. Suurinta katutaiteen kannatus on Vantaalla (78 %), jossa taidemuseo Artsi on profiloitunut edistämään nimenomaan katutaidetta.
Vuonna 2016 prosenttiperiaatetta edistävät Suomessa Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Taiteilijaseura, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ja Ympäristötaiteen säätiö yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen kanssa. Prosenttiperiaatteen edistämistyötä tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.
Prosenttiperiaate on periaatteellinen päätös käyttää osa rakennushankkeen määrärahasta taiteeseen.
Suomen Taiteilijaseuran tilaaman kyselytutkimuksen toteutti elokuussa 2016 TNS Gallup, jonka Forum-verkkopaneelissa kyselyyn vastasi 1495 henkilöä. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +-2,5 prosenttia. Aineisto edustaa Suomen 15–79 -vuotiasta väestöä, minkä lisäksi tarkasteltiin Suomen kymmenen suurimman kaupungin asukkaiden näkemyksiä julkisesta taiteesta.Julkaistu 28.9.2016
Takaisin