Suomen Pankin päärakennus on maamme ensimmäinen arkkitehtuurikilpailun pohjalta toteutettu rakennus ja samalla konkreettinen osoitus siitä, miten kauaskantoisia arkkitehtuurikilpailujen vaikutukset voivat olla. Suomen Pankki kutsui Rakennusperintö-SAFAn vierailulle suomalaisten arkkitehtuurikilpailujen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Vierailulla Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen piti puheen talouden tilasta ja hallintopalvelutoimiston toimistopäällikkö Hannu Vesalainen esitteli rakennuksen historiaa.
Suomen Pankilla on kunnia ja velvollisuus pitää huolta kulttuuriperinnöstämme sekä toimintaympäristöstään muuttuvassa maailmassa. Suomen Pankki (1811) ja Suomen markka (1860) ovat vanhempia kuin Suomi itsenäisenä valtiona. Oma raha ja oma keskuspankki mahdollistivat osaltaan irtautumisen Venäjästä. Tänä päivänä yksi Suomen Pankin tehtävistä on ylläpitää rahoitusjärjestelmämme vakautta.
Suomen Pankin päärakennus ei kuitenkaan ole säilynyt muuttumattomana. Alun perin Ludwig Bohnstedtin voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta toteutettu rakennus on nykyään useiden arkkitehtien luovan työn tulos. Muun muassa F. A. Sjöström, Albert Mellin, Gustaf Nyström, Eliel Saarinen, Armas Lindgren, W. G. Palmqvist, Harry W. Schreck ja Arkkitehdit NRT ovat olleet vaikuttamassa siihen, millaisena Suomen Pankin päärakennus on säilynyt.
Rakennuksen historia kertoo kiinnostavalla tavalla siitä, että säilyttäminen ei tarkoita aina samaa asiaa. Rakennuksen käytössä pitäminen on voinut tarkoittaa vanhaan sovitettua tai siitä erottuvaa täydentämistä, sodan tuhojen korjaamista tai niiden näkyväksi jättämistä, laajamittaista purkamista ja laajentamista, palauttavia toimenpiteitä tai rakennusosien säilyttämistä ennallaan.
On luonnollista, tapa säilyttää ja suhtautuminen säilyttämiseen tapaan muuttuu. Rakennusperintö-SAFA järjestää tästä aiheesta Restauroinnin restaurointi 5.11. Suomenlinnassa.
Suomen Pankin päärakennus on myös yksi todiste arkkitehtuurikilpailun kestävästä vaikutuksesta. Arkkitehtuurikilpailujen voima on siinä, että ne voivat synnyttää kulttuurisesti merkityksellistä ympäristöä ja antaa toivoa siihen, että asiat voidaan tehdä paremmin.
Suomen Pankin arkkitehtuurikilpailu järjestettiin 150 vuotta sitten, koska pankin virkamiehet halusivat paremman suunnitelman. Kilpailun tuloksena syntynyt rakennus on muuttunut ja täydentynyt moneen kertaan, mutta alkuperäisen kilpailun vaikutus on edelleen nähtävissä.
Juhlavuosi on tarjonnut hienon mahdollisuuden tehdä näkyväksi arkkitehtuurikilpailujen merkitystä, tapana tuottaa ympäristöön pitkäkestoista kulttuurista arvoa.
Sama koskee rakennusperintöä. Myös rakennusperinnön kulttuurisen merkityksen määritteleminen on tärkeää, jotta sitä voidaan säilyttää. Merkityksen sanoittaminen antaa pohjan arvovalinnoille.
”Arkkitehtuuri on jotain, joka kannattelee meidän yhteistä muistiamme…ja kertoo omanlaistaan tarinaa siitä mistä me olemme tulleet.” – Timo Miettinen, Eurooppa-tutkija ja Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon valitsija 2026
Vierailu päättyi kierrokseen, jolla Suomen Pankin vanhempi IT-asiantuntija Mikko Alaja esitteli rakennuksen taidetta. Valtaosa pankin merkittävästä taidekokoelmasta on esillä pankin työtiloissa.