Turvallisen tilan periaatteet eivät ole vielä juurtuneet arkkitehtialalle. Safan opiskelijavastaava Annika Annala kehottaa aloittamaan periaatteiden laatimisen pohtimalla, miten oma yhteisö suhtautuu haavoittuvassa asemassa oleviin jäseniinsä.
Viime vuosina moni on saattanut törmätä turvallisemman tilan periaatteisiin tapahtumissa, ravintoloissa tai esimerkiksi kuntosalilla. Periaatteet vaihtelevat yhteydestä riippuen, mutta yhteistä niille on yleensä nollatoleranssi rasismille, häirinnälle ja homo- tai transfobialle. Queer-yhteisöistä lähtöisin olevat periaatteet ovat yleistyneet toimintatapana kansainvälisestikin. Turvallisemman tilan periaatteista on todettu olevan hyötyä monenlaisissa yhteyksissä, kun pyritään kommunikoimaan yhteisön rajoja ja arvoja.
Turvallisemman tilan periaatteilla ja toimintatavoilla pyritään luomaan tila, jossa kaikki pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja keskustelua.
Arkkitehtitoimistoissa ja -koulutuksessa turvallisen tilan periaatteita ei ole käytössä vielä kovinkaan yleisesti. Periaatteiden laatiminen olisi kuitenkin erinomainen tapa aloittaa keskustelu yhdenvertaisuudesta, syrjinnästä ja konfliktitilanteista omassa yhteisössä. Hyvään alkuun pääsee kysymällä: Mikä on turvallinen tila? Kenellä on turvallinen olo ja millaisissa tilanteissa se ei toteudu? Mitä arvoja yhteisöllämme on? Millaisia haasteita meillä on tasavertaisen tunnelman luomisessa?
Periaatteita pohtiessa kannattaa myös avata tilaa keskustelulle vaikeista kokemuksista ja miettiä millaisia vaikutuksia niillä saattaa olla. Sen lisäksi, että yhteisön rajoista kerrotaan selkeästi, on myös tärkeää, että kaikki tietävät miten toimia, jos joku rikkoo rajoja, kiusaa tai ahdistelee.
Vuonna 2023 arkkitehdeille suunnatussa hyvinvointikyselyssä 96 prosenttia vastaajista kertoi, ettei ole kokenut häirintää työelämässä. Monelle arkkitehdille keskustelu häirinnästä saattaakin tuntua kaukaiselta: osaamme ammattikuntana käyttäytyä asiallisesti.
Tämä käsitys ei välttämättä kestä kriittistä tarkastelua, sillä epäasiallisen käytöksen kohteena on yleensä vähemmistöön tai muuhun haavoittuvaan asemaan kuuluva henkilö.
Vähemmistöllä tarkoitetaan esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä, etnisiä vähemmistöjä tai henkilöitä, joilla on jokin vamma. Työympäristössä haavoittuvassa asemassa voivat olla esimerkiksi ei-johtoasemassa olevat, ei-suomenkieliset, nuoret tai määräaikaisessa asemassa olevat työntekijät. Näiden ryhmien asema työyhteisössä voi olla haavoittuvampi, mikä lisää riskiä kohdata häirintää tai syrjintää. Haavoittuva tai epävarma asema yhteisössä voi myös johtaa siihen, että epäasialliseen käytökseen on korkeampi kynnys puuttua.
Arkkitehtuurialalla valta-asemat, kuten toimistojen ja koulutusorganisaatioiden johtotehtävät, ovat edelleen pääosin melko yhtenäisen joukon hallussa. Tämä ei tarkoita, että useat valta-asemassa olevista käyttäytyisivät epäasiallisesti, mutta se kertoo tilanteesta, jossa päätösvalta ja normit määritellään enemmistön näkökulmasta.
Juuri siksi turvallisemman tilan periaatteita tarvitaan: suojaamaan niitä, joiden asema on rakenteellisesti heikompi. Häirinnän vähäisyys ei tarkoita sen täydellistä puuttumista. Jos keskustelu ja työ yhdenvertaisuuden puolesta koetaan tarpeettomaksi, vaarana on, että vähemmistöjen kokemukset jäävät näkymättömiin.
Juuri siksi turvallisemman tilan periaatteita tarvitaan: suojaamaan niitä, joiden asema on rakenteellisesti heikompi.
Turvallisemman tilan periaatteet toimivat ennaltaehkäisevästi ja luovat kulttuuria, jossa jokainen voi osallistua ilman pelkoa syrjinnästä tai häirinnästä. Tämä edellyttää tietoista työtä ja valmiutta tarkastella omia toimintatapoja – silloinkin, kun ongelmat eivät näytä koskevan meitä itseämme.
Safan hallitus on tammikuussa päättänyt, että Safalle laaditaan omat turvallisemman tilan periaatteet tämän vuoden kuluessa. Safan toimisto ja liiton ala- ja paikallisosastot järjestävät vuosittain lukuisia tapahtumia, joiden pelisäännöt on syytä kertoa läpinäkyvästi. Toivottavasti Safan ohjeistus tulee toimimaan kannustuksena myös muulle arkkitehtiyhteisölle.
Safan opiskelijavastaavan tavoitat sähköpostilla opiskelijavastaava@safa.fi ja puhelimitse numerosta 050 566 9922.