Lista on suunnattu etupäässä asuntosuunnitteluun, mutta sitä voi soveltaa muuhunkin rakentamiseen. Sen pohjana on käytetty www.rakentajanekolaskuri.fi-sivuston laskuria.
Liittyminen yhdyskuntarakenteeseen
• tontti sijaitsee olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa
• tontti sijaitsee olemassa olevan tieverkon varrella
• olemassa olevat sähkö-, viemäri-, vesi- ym. verkot sivuavat tonttia
• a) lähin joukkoliikennepysäkki on alle 300 metrin päässä, ja vuoroväli on ruuhka-aikaan alle 15 min (haja-asutusalueella 500 m ja vuoroväli tunti)
• b) lähin joukkoliikennepysäkki on alle 600 metrin päässä, ja vuoroväli on ruuhka-aikaan alle 15 min (haja-asutusalueella 1000 m ja vuoroväli tunti)
• tontilta on turvalliset ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet palveluiden luo
Päivittäispalveluiden saavutettavuus
• a) palvelut kuten elintarvikekauppa, päiväkoti ja koulu sijaitsevat alle 300 metrin päässä tontista ja ne ovat saavutettavissa turvallisesti kävellen tai polkupyörällä
• b) palvelut kuten elintarvikekauppa, päiväkoti ja koulu sijaitsevat alle 600 metrin päässä tontista ja ne ovat saavutettavissa turvallisesti kävellen tai polkupyörällä
• rakennuspaikan tuntumassa on ulkoilu- ja virkistysalue sekä muita harrastusmahdollisuuksia
Rakennuspaikan pienilmasto
• rakennus sijaitsee aurinkoisessa kaakon ja lännen välille avautuvassa rinteessä
• auringonpaiste osuu esteettä rakennukseen keskitalvellakin vähintään tunnin ajan
• tontti on tuulien kannalta suojaisa tai tontille voidaan sekä naapuria että omaa tonttia varjostamatta istuttaa rakennusta ja pihatiloja tuulilta suojaavaa korkeaa kasvillisuutta tai sijoittaa suojaavia piharakennuksia tai rakennelmia
• rakennusta ei sijoiteta matalalle ja kostealle hallanaralle paikalle
Tontin luonnonolosuhteet ja -arvot
• rakennetaan jo ihmisen käyttämälle paikalle, ei kuitenkaan viljelykelpoiselle peltomaalle
• tontin kasvillisuus ja eläimistö otetaan huomioon mahdollisimman hyvin jo suunnitteluvaiheessa, ja niiden elinolosuhteiden säilyminen turvataan rakennusvaiheen aikana
• rakentaminen ei edellytä kallion louhintaa tai paalutusta
• rakennustöissä syntyviä kaivumassoja hyödynnetään pihan rakentamisessa
• rakennuspaikan maastonmuotoja ja kosteusolosuhteita ei oleellisesti muuteta
• rakennuspaikan valinnassa vältetään tulville ja meren pinnan kohoamiselle riskialttiita paikkoja
Pihan käsittely
• tontille muodostetaan palsta hyöty varten
• istutuksissa hyödynnetään tontin luontaisia kasvuolosuhteita (ei laajoja kasvualustan vaihtoja ja keinotekoisia kasvuympäristöjä)
• tontilla suositaan kotimaisia maatiaislajikkeita viljely- ja koristekasveina
• kasvit istutetaan toisiaan hyödyntävästi monilajisiksi yhdyskunniksi
• pihalla vältetään keinolannoitusta
• laatoitusta/leikattua nurmikkoa käytetään vain välttämättömillä kulkureiteillä ja oleskelupaikoissa, jolloin pihan hule- ja sade vedet imeytyvät maahan
• a) hulevedet imeytetään ja käytetään hyödyksi kokonaan omalla tontilla
• b) hulevesiä hyödynnetään tontilla ja ylimääräiset hulevedet johdetaan viivyttäen kokoavaan hulevesipainanteeseen
• pihan kalusteissa ja rakenteissa käytetään kotimaista painekyllästämätöntä puuta ja materiaaleja, joiden valmistamiseen ja kuljettamiseen on kulunut mahdollisimman vähän energiaa
• polkupyörille on väljä säältä ja ilkivallalta suojaava säilytysvaja ja korjauspaikka, mitoitus vähintään pyörä per asukas
• pihapuut istutetaan/olemassa olevat puut säilytetään naapuria haittaamatta siten, että ne suojaavat rakennusta kesäisin liialta auringon paisteelta, mutta mahdollistavat passiivisen aurinkoenergian hyödyntämisen kylmänä vuodenaikana
Talon energiatehokkuustavoitteet
• rakennuksen tilaohjelma on mitoitettu todellisen tilan tarpeen mukaan, näin vältetään ylimääräisiä lämmitettäviä hukkaneliöitä
• rakennuksen vaipan pinta-ala on mahdollisimman pieni suhteessa lattiapinta-alaan
• a) rakennuksen ostoenergian tarve on alle 100 kWh/m2 (passiivitalon luokkaa)
• b) rakennuksen ostoenergian tarve on alle 130 kWh/m2 (passiivi- ja matalaenergiatalon väliltä)
• c) rakennuksen ostoenergian tarve on 160 kWh/m2 (matalaenergiatalon luokkaa)
• d) rakennuksen energiatehokkuus on rakentamismääräysten minimitasoa parempi
Tilasuunnittelu
• rakennus hyödyntää passiivista aurinkoenergiaa, kuitenkin niin, että kesäinen ylikuumenemisen riski on vältetty esimerkiksi rakenteellisin keinoin (lipat ym.) tai kasvillisuuden avulla
• tilat, joissa tarvitaan eniten lämpöä, on sijoitettu auringon puolelle, kun taas palvelevat tilat ovat talon laidoilla tai pohjoispuolella
• lämpöä tuottavat tilat tai hormi sijoitetaan talon keskelle lämpösydämeksi
• vesipisteet on sijoitettu mahdollisimman lähelle teknistä tilaa, jolloin turhilta putkivedoilta ja lämpimänveden jäähtymiseltä putkistossa vältytään
• kaikki putki- ja sähkövedot tulevat yhdestä pisteestä rakennukseen
• teknisen tilan mitoituksessa on varauduttu mahdollisiin tuleviin energiajärjestelmiin
• kattokulmissa ja rakenteissa varaudutaan mahdollisiin aurinko- ja tuulienergiaa hyödyntävien laitteiden lisäämiseen ellei näitä jo toteuteta
• rakennuksessa on väljä tuulikaappi tai viherhuone tai lasikuisti pääsisäänkäynnin yhteydessä puskurivyöhykkeenä
Muunneltavuus
• asuntosuunnittelussa pyritään ratkaisuihin, joissa asunnon koko voi joustaa perhekoon muuttuessa. Suuremmissa asunnoissa on mahdollisuus erottaa sivuasunto tai jättää osa tarpeettomista tiloista aktiivisen lämmityksen ulkopuolelle
• rakennuksen suunnittelussa on huomioitu rakennuksen ja sen tilojen myöhemmät käyttötarkoitusten muuttamiset siten, ettei kantaviin rakenteisiin tai aukotukseen tarvitsee kajota ja huoneita voi jakaa tai yhdistää
Suunnittelijat ja suunnitelmat
• suunnittelijoilta (arkkitehti-, rakenne-, LVIS- ja pihasuunnittelija) tai valmistalotehtaalta edellytetään aikaisempaa kokemusta ekotehokkaasta rakentamisesta (referenssikohde)
• rakennuksen ekotehokkaat tavoitteet määritellään ja annetaan kirjallisina kaikille suunnittelijoille ja rakentajille sekä liitteeksi eri tuotteiden ja palveluiden tarjouspyyntöihin
• pääsuunnittelija sitoutetaan vastaamaan ekologisten tavoitteiden toteutumisesta
Rakennusosien, tarvikkeiden ja materiaalien ympäristöystävällisyys
• rakenteet ja rakennusosat valitaan siten, että ne ovat pitkäikäisiä sekä myöhemmin helposti huollettavissa, korjattavissa ja uusittavissa
• maaleilla, rakennuslevyillä, laasteilla, saumaeristeillä, tasoitteilla ja lämmöneristeillä on M1-pintamateriaalin päästöluokitus (huom: tiili, luonnonkivi, keraamiset laatat, lasi, metallipinnat, lauta ja hirsi eivät tarvitse tätä luokitusta)
• suositaan rakennusmateriaaleja ja -osia, joilla on mahdollisimman lyhyet kuljetusmatkat
• suositaan uusiutuvia ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja ja -osia
• käytetään mahdollisimman paljon hiiltä varastoivia materiaaleja (puuta ja puutuotteita) niin sisä- kuin ulkorakenteissa
• rakennetyyppejä on verrattu Arto Saaren laatiman Rakennusten ympäristöselosteet -raportin tai vastaan tuoreemman tutkimusjulkaisun avulla.
• käytetyllä puutavaralla on FSC sertifikaatti
Rakennuksen vaippa
Yläpohjan lämmöneristyskerroin
• a) u-arvo alle 0,08 (”passiivitalotaso”, esim. yli 600 mm selluvillaa)
• b) u-arvo 0,08–0,09 (matalaenergiatalotaso, esim. yli 475 mm selluvillaa)
• c) u-arvo yli 0,09 mutta alle 0,12 (normirakentamista parempi, esim. yli 350 mm selluvilla
Ulkoseinän lämmöneristyskerroin
• a) u-arvo alle 0,10 (”passiivitalotaso”, esim. yli 400 mm selluvillaa)
• b) u-arvo 0,10–0,15 (matalaenergiataso, esim. yli 275 mm selluvillaa)
• c) u-arvo yli 0,15 mutta alle 0,20 (normirakentamista parempi, yli 250 mm selluvilla)
Alapohjan lämmöneristyskerroin (maanvarainen / tuulettuva)
• a) u-arvo alle 0,10 / 0,10 (”passiivitalotaso”, esim. yli 400 mm selluvillaa)
• b) u-arvo 0,12–0,15 / 0,10–0,12 (matalaenergiataso, esim. yli 275 mm selluvillaa)
• c) u-arvo 0,15–0,16 / yli 0,12 mutta alle 0,14 (normirakentamista parempi, yli 250 mm selluvilla)
Ovet ja ikkunat
• a) ulko-ovien u-arvo on alle 0.7
• b) ulko-ovien u-arvo on enintään 1.0
• a) ikkunoiden u-arvo alle 0,75
• b) ikkunoiden u-arvo enintään 0,75 tai enintään 0,9
• ikkuna-asennuksille on takuu, ja ikkunoiden ja seinän välisen liittymäkohdan tiiveys tutkitaan takuuajan kuluessa
• ikkunoiden ja ovien karmit, puitteet tms. osat ovat sydänpuuta
Vaipan tiiveys
• a) ilmanvuotoluku alle 0,6 (ilmanpitävyys osoitetaan mittaamalla)
• b) ilmanvuotoluku 0,6 tai enintään 1 (ilmanpitävyys osoitetaan mittaamalla)
• c) ilmanvuotoluku 1 tai enintään 2 (ilmanpitävyys osoitetaan mittaamalla)
• ulkoseinien sisäpinnoissa asennusrunko sähkövedoille, ilmansulku asennusrungon ulkopuolella
Lämmitys
Lämmöntuotantomuoto
• a) uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu kunnallinen kaukolämpö tai naapuruston kanssa yhteinen uusiutuvilla energiamuodoilla toimiva pienvoimala
• b) talokohtainen uusiutuvilla energiamuodoilla toimiva lämmitys
• c) maa- (lämpö kalliosta, vedestä tai maasta) tai ilma-vesi-lämpöpumppu, joka toimii ekosähköllä
• d) yhteistuotannossa tuotettu kaukolämpö, matalaenergiaverkko
• e) yhteistuotannossa tuotettu kaukolämpö
• talossa on aurinkokeräin lämpimän käyttöveden tuottamiseen
• varaava-, vastavirtauuni tai puuliesi päälämmitysmuodon lisänä tasaamaan pakkashuippujen lämmitystarvetta
Lämmönjako
• huonekohtainen lämpötilan säätö
• märkätiloissa ei ole sähköllä toimivaa mukavuuslämpöä
• asuntokohtainen asukkaan luettavissa oleva lämmitysenergian kulutusmittari
Sähkö
• kaikki laitteet ja valaisimet kuuluvat parhaaseen energiankulutusluokkaan
• käytetään ekosähköä
• luonnonvalon käytöllä pyritään vähentämään sähkövalaistuksen tarvetta
• sähkönkulutusta leikataan erilaisten ohjauslaitteiden ja sensorien avulla
• asuin kerrostalon porrashuoneissa valaistaan vain ne kerrokset joissa liikutaan
• rakennuksessa tai tontilla tuotetaan sähköä aurinko- tai pientuulienergialla
• rakennuksessa on asuntokohtainen asukkaan luettavissa oleva sähkön kulutusmittari
Kodinkoneet
• jääkaappia ja muita kylmälaitteita ei sijoiteta uunin tai lieden läheisyyteen
• tontilla on maakellari tai muu ruokakellari, joka pysyy viileänä ilman sähköä
• laitteilla on vähintään 5 vuoden takuu
• saunassa/saunoissa ei ole ainavalmista kiuasta
• saunassa/saunoissa on puukiuas
• suositaan useamman asunnon yhteissaunaa
• keittiössä/keittiöissä on puuliesi tai -uuni
Ilmanvaihto
• a) koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, poistoilman lämmön talteenottolaitteen vuosihyötysuhde yli 75 %
• b) koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenoton hyötysuhde yli 60 %
• mikäli toteutetaan painovoimainen eli luonnollinen ilmanvaihto (voidaan tehostaa tarpeen mukaan koneellisesti), lämpöhukka kompensoidaan eristepaksuuksissa. Arkkitehdilla ja LVI-suunnittelijalla kokemusta painovoimaisen järjestelmän suunnittelusta
• ilmanvaihto säädeltävissä huonekohtaisesti
• rakennuksen kesäinen viilentämisen tarve ilmastoinnilla minimoidaan auringolta varjostavilla rakenteilla tai lehtipuilla
Vesi ja viemäri
• suositaan kuivakäymäläratkaisuja
• rakennuksessa on kaksoisvesijärjestelmä
• vesikalusteet ja -laitteet (mm. tiski- ja pesukone) luokiteltu vettä vähän kuluttaviksi
• vedensekoittimet (suihku sekä keittiö ja muut hanat) vettä säästäviä (vähintään 30 %)
• asunnon sisäiset lämminvesiputket on eristetty
• jäteveden poistoputkessa lämmön talteenotto
• vesiliittymässä on paineen alenin (säädetty esim. 3,5 baariin tai alemmas)
• rakennuksessa on asuntokohtainen asukkaan luettavissa oleva veden kulutusmittari
Kiintokalusteet
• kiintokalusteet (myös mahdolliset lauteet ja portaat) ovat kotimaista massiivipuuta
• suositaan malleja, joita voi muunnella, purkaa ja koota tarpeen vaatiessa tai suositaan malleja, joita voidaan säätää iältään tai kunnoltaan erilaisille käyttäjille sopiviksi (esimerkiksi nostettavissa ja laskettavissa olevat keittiötasot)
Jätehuolto
• keittiössä lajitteluastioita on vähintään 6 kpl
• keittiössä (10 %) tai eteistiloissa (20 %) on enemmän säilytystilaa minimitasoon nähden kierrätettävien materiaalien ja esineiden välivarastointia varten, eli käytännössä kaappi, jossa erilliset astiat lasille, metallille, paperille ja muille kierrätettäville jätteille sekä ongelmajätteille
• poltettaville jätteille oma suojansa
• 200–400 litran lämpöeristetty talouskompostori taloutta kohden
• Puutarhajätteet kompostoidaan omalla tontilla
Rakentajat sekä työmaan valvonta ja käytännöt
• valvojalla ja vastaavalla mestarilla on aikaisempaa kokemusta ekorakentamisesta
• rakentajilla on aikaisempaa kokemusta ekorakentamisesta
• kaikki materiaalit ja rakennusosat suojataan työmaalla sateelta, ja tontilla mahdollisesti kasvavat puut suojataan työmaan ajaksi
• vältetään turhaa pakkaamista, ja pakkaamiseen käytetään vain luonnossa hajoavia tai uudelleen käytettäviä materiaaleja
• työmaalla on jätesuunnitelma, ja jätteet lajitellaan ainakin viiteen jätejakeeseen
• työmaalta poistettavan jätteen määrä alle 4 kg rakennettavaa kuutiometriä kohden
• jätteestä 2/3 on kierrätettävää
• tontilta ei viedä maata ja sinne tuodaan täyttömaata enintään 4 lavaa rakennustöiden yhteydessä
Talon käyttö ja huolto
• talolle ja sen laitteille laaditaan käyttö- ja huoltokirja
• talolle ja sen laitteille laaditaan korjaus- ja kunnossapitosuunnitelma
• vastaanottoon sisältyy laitteiden toiminnan ja talon lämmöneristysarvojen tarkistaminen ja mittaaminen sekä vertaaminen tavoitteeseen
• talo osallistuu ekologisen rakentamisen ja asumisen seurantatutkimukseen
SAFA.FI